Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Saavatko nännit näkyä kesällä?

Kesäpukeutuminen puhuttaa aina kelien lämmetessä ja toivottavasti vielä tänäkin kesänä täällä Suomessa. Meillä ollaan totuttu siihen, että pukeutuminen on pitkälti säiden vuoksi peittävää suurimman osan vuodesta. Silloin taas kun ulkona alkaa olla reilusti yli 20 astetta, vähentää suomalainen vaatetta reilusti. Mikä on sitten on sopivaa kesäpukeutumista? Saavatko nännit näkyä kesällä?

Nännit saavat puolestani näkyä

Olen sitä mieltä, että jokainen saa pukeutua tyylillään, eikä muiden paljastava pukeutuminen häiritse itseäni. Itseäni ei henkilökohtaisesti edes omien nännien näkyminen häiritse, jos minulla on kuitenkin alusvaatteet. Muuten pyrin käyttämään siihen tarkoitettuja ”nänniläpysköitä”. Olen melko tarkka siitä, etten pukeudun töissä tai muuten asiallisissa tilanteista kenenkään mielestä liian paljastavasti. Pidän hyvänä sääntönä sitä, etteivät kainalot näy ja alaosa on vähintäänkin polven yläpuolelle ja oikeastaan mieluummin alapuolelle. Riippuu toki tilanteesta, kuinka tuota sääntöä sovellan. Pääasiassa en kuitenkaan esiinny missään työpaikalla narutopissa.  Nuorena tai oikeastaan teininä viihdyin melko pienissä vaatteissa. Iisalmen torilla mummot ja papat olivat ihmeissään kun kuljin Lewiksen 501:stä leikatuissa farkkushortseissa, jotka olivat niin lyhyet, että puolet taskuista tulivat ulos. Yläosaksi olin harkiten valinnut napapaidan jossa luki kuvaavasti ”Born to be wild”.  Noista samaisista shortseista sain huomautuksen ollessani mansikkatilalla kesätöissä, mitä en kyllä ymmärtänyt nimittäin Virolaiset poimivat mansikoita bikinit päällä. Tosin sain kyllä kuulla myös liian huolitellusta pukeutumisesta saapuessani paikalle mansikkatilalle, mutta se keikka loppui lyhyeen ja se onkin sitten ihan toinen tarina. Terveisiä kuitenkin sinne Suonenjoelle, että minusta tuli kunnon kansalainen epäsopivasta pukeutumisesta huolimatta. Ehkä tuo nuoruuden halu kulkea pienissä vaatteissa enteili jo tulevaa ”fitnessuraa”, lol.

Tansaniassa olen tottunut asialliseen kesäpukeutumiseen

Tansaniassa ollessani perheeni luona tulee hyvin selväksi, ettei muualla kuin rannalla kuljeta rantavaatteissa. Moni turisti kulkee paikan päällä juuri ja juuri pakarat peittävissä shortseissa mikä kyllä herättää huomioita ja on myös yhteydessä siihen miten paljon kuulet huutelua yms. kadulla. Turistilta näyttäminen on myös suoraan yhteydessä esimerkiksi paikallisiin hintoihin, joten olen kokenut parhaimmaksi vaihtoehdoksi sulautua mahdollisimman tehokkaasti paikalliseen massaan. Tansanialaiset sisarukseni pukeutuvat melko asiallisesti arkena ja myös minä saan kuittia välittömästi epäasiallisista vaate valinnoista. Onhan se huomiota herättävää jos muut seurueesta ovat jakkupuku päällä ja yksi mikroshortseissa ja narutopissa. Tansanialainen tyyli on myös usein hieman pröystäilevä, joten pelkistetty skandinaavinen tyyli näyttää siellä usein aivan liian vaatimattomalta. Esimerkiksi juhlavaatteet paikallisiin juhliin kannattaa lainata tai hankkia paikan päältä. Muuten näyttää auttamattoman vaatimattomalta ryysyläiseltä. Kieltämättä Suomeen tullessa näyttää melko hurjalta, kun heti auringon pilkahdettua ihmiset pukevat tosiaan ne mikro shortsit ja varvassandaalit päälleen. Kun vaikkapa Espanjassa on yleistä käyttää esimerkiksi hameen kanssa saappaita.

Mikä on sopivaa kesäpukeutumista?

Ajattelen, että on jokaisen ihmisen oma valinta miten pukeutuu. Toki pukeutumisella voi viestiä paljonkin ja uskon, että pukeutuminen kertoo jollain tavalla myös arvomaailmasta ja meistä ihmisinä. Pidän asiallista pukeutumista myös merkkinä kunnioittaa muita ja pukukoodeja tulee mielestäni ehdottomasti noudattaa. Paljastavalla pukeutumisella saa varmasti huomioita herätettyä jos sitä toivoo, mutta hyvin paljastava pukeutuminen saattaa helposti antaa  myös mauttoman ja halvan vaikutelman. Kannattaa ainakin olla tarkka, ettei alushousut vilku hameen alta, eikä yläosa ole niin avara, että vaarana on nännin pullahtaminen ulos. Vaatteiden istuvuus on toinen seikka mihin kannattaa kiinnittää huomioita, nimittäin liian tiukka ja pieni vaate saattaa antaa myös usein juuri sen halvan ja mauttoman vaikutelman.  Mitä tulee siihen, että minkä vartaloinen voi pukeutua paljastavasti on mielestäni jokaisen oma asia.  Toki sama toppi näyttää ihan erilaisella hoikan A-kuppisen päällä ja rehevän E-kuppisen päällä ja tämäkin on hyvä tiedostaa. A-kupin päällä toppi ei ole välttämättä yhtään niin paljastava kuin rehevämmän päällä. Sekin on  mielestäni jokaisen oma asia mitä haluaa korostaa ja viestittää.

Mitä mieltä te olette siitä, mikä on sopivaa kesäpukeutumista? Toivotaan taas lämpimämpiä päiviä, jotta voidaan laittaa edes shortsit jalkaan. 

LUE MYÖS:

Liikutko vain kulutusajattelun vuoksi?  

 

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Tekeekö vain laihuus kauniiksi?

Tämä aihe tuli mieleeni kuin luin Mansikkapilven postauksen MISSÄ MR. PLUS SIZE? Postauksessa hän heitti ilmoille ajatuksen siitä, että olisivatko tämän hetken Miss Plus Size finalistit kauniita jos olisivat normaalipainoisia? Moni heistä oli hänen mielestä kaunis nykyiselläänkin mutta pohdinta kuului olisiko kenties kauniimpi jos olisi hoikempi?

Olen itse ollut kaiken kokoinen

Voin omasta kokemuksesta kertoa, että kaiken kokoisena on puolensa. Olen nimittäin ollut melko monen kokoinen elämäni aikana. Tällä hetkellä olen aika muodokas. En sanoisi, että varsinaisesti lihava mutta kurveja kuitenkin löytyy. Olen arviolta, astetta pienempi kuin suurin osa Miss Plus Size finalisteista. Olen myös ollut hyvin hoikka ja myös lihasmassan määrä kehossani on vaihdellut vähän ”kauden” mukaan. Olen ollut niin sanottu ”laihalaski” kuten myös kireä laiha. Olen ollut myös isompana kiinteämpi ja sitten taas löysempi, riippuen juurikin siitä lihasmassasta. Kun rasvakerroksen alla on vähän pyöreää lihasta, näyttää kiinteämmältä. Jos lihasta ei ole juuri ollenkaan näyttää laihakin helposti löysältä.

Laiha vs. Lihava

Nuorena kun ympärillä alettiin puhua laihdutuksesta ja laihuuden ihannoinnista aloin itsekin ihailemaan laihuutta. Ajattelin, että haluan olla yhtä laiha kuin Kate Moss. Tämä laihuuden ihannointi on varmasti yksi niistä syistä miksi sairastuin ensimmäisen kerran 17-vuotiaana syömishäiriöön. Lihavuus oli miestäni pahinta, mitä ihmiselle voisi tapahtua. Samaan aikaan ja oikeastaan aina olen ihaillut myös lihaksikkaita ja urheilullisia vartaloita. Tuolloin laihuus oli kuitenkin in ja lihasten tavoittelu jäi. Nyt tuntuu ihan käsittämättömälle miten pinnallisesti olen ajatellut, mutta näin kuitenkin oli. Tunnistan ihmisissä helposti lihavuuden pelkoa tänäkin päivänä, joten en varmasti ole ollut ainut tuolloinkaan. Nykyään ymmärrän hyvin, että ihmisen paino tai ulkonäkö on sivuseikka, vaikka toki terveyttä ja hyvinvointia arvostan. Uskon myös siihen, että sisäinen hyvinvointi näkyy ihmisestä ulospäin.

Molemmissa on puolensa

Kauneus on katsojan silmissä. Mielestäni hyvin hoikat ja sirot ihmiset voivat olla kauniita, kuten myös isot ja muodokkaat ja myös ihmiset siltä väliltä. Usein molemmissa urheilullisuus on yhdistävä tekijä mitä ihailen, mutta myös ilman urheilullisuutta ihminen voi olla kaunis.  Pohdin tässä kappaleessa sitä miten muut ihmiset ovat suhtautuneet ulkonäkööni, kun se on ollut erilainen. Olen aina saanut kommentteja ulkonäköni vuoksi johtuen varmasti erillaisuudestani ja ihonväristäni. Olen huomannut, että jotkut ihmiset pitävät ulkonäöstäni enemmän laihempana ja osa taas muodokkaampana. Siihen kumpi on parempi, en osaa sanoa. Hoikkana luusto ja kasvonpiirteet erottuvat paremmin, on helpompi ostaa vaatteita ja askel on kevyempi. Sain paljon kehuja ulkonäöstäni fitness aikoihin mutta jälkeenpäin ajatellen tämä johtui varmasti osittain myös siitä, että esiinnyin paljon bikineissä ja muissa vähissä vaatteissa.  Korostin tuolloin ulkonäköä erityisen paljon. Tämä kuului niin sanotusti lajiin. Harrastinhan lajeja, missä ulkonäkö on ainoa arviointikriteeri.

Muodokkaana taas vaatteissa on täytettä ja naisellisia muotoja löytyy. Monen mielestä näytän terveemmältä ja paremmalta, vaikka paino ei ole niin sanotusti se terveempi. Minulla on aina ollut tosi hyvät veriarvot ja muu terveys ellei ellei oteta huomioon aikaa jolloin olen sairastanut syömishäiriöitä. Viitteitä mistään sairauksista ei ole vaikka olenkin muodokkaampi. Toki niitä voi tulla ja siksi pitääkin olla valveutunut oman terveyden suhteen. Kauneinta mielestäni on kun ihminen on sinut itsensä kanssa ja viihtyy kehossaan. Silloin henkilö Kantaa itsensä hymyillen ja ylpeänä olipa koko mikä tahansa.

 

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’