Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Miten päästä tavoitteisiin ja löytää motivaatio?

*Sisältää mainoslinkkejä

Kun motivaatio on huipussaan on vain taivas rajana. Motivoituneena asioita on helppo lähteä tekemään ja tavoittelemaan. Motivaatiolla on tärkeä rooli elämän vauhdittajana ja se määrittää montaa asiaa. Motivoitunut ihminen pystyy uskomattomiin asioihin. Motivaatiolla on iso merkitys esimerkiksi syömihäiriöistä tai riippuvuussairauksista parantuessa. Päätös ja vahva halu parantua toimii suurena edesauttajana vaikeissakin asioissa.  Itsensä, tavoitteensa ja motiivinsa kannattaa tuntea perinpohjin. Näiden hahmottaminen helpottaa päätöksen tekemistä ja se on motivaation alkulähde.

Motivaatio jaetaan usein kahteen osaan: sisäinen motivaatio ja ulkoinen motivaatio. Mitä tämä jaottelu tarkoittaa? Jaottelu ei ole mielestäni aina edes tarpeellista, vaan voidaan ajatella pelkästään motivaatiota. Mitä vahvempi motivaatio on sitä pidemmälle se kantaa, oli se sitten sisäistä tai ulkoista.

Ulkoinen motivaatio

Lykkäämmekö asioiden hoitamista, koska ne tuntuvat meistä ikäviltä? Kuitenkin lopputulos olisi näissä asioissa palkitseva, sellainen minkä haluamme saavuttaa. Valmistuminen ammattiin, siisti koti, tietty määrä rahaa, parempi kunto?

Ulkoisessa motivaatiossa motivaatio on riippuvainen ympäristöstä, motivaation määrittää jokin muu  kuin ihminen itse. Ulkoisen motivaation juuret ovat lähtöisin jostakin muualta kuin itse toiminnasta. Emme koe iloa toiminnastamme, eikä toiminta perustu omaan motivaatioon. Tunnistan ulkoisen motivaation esimerkiksi opiskelussa. On joitakin asioita mistä en erityisesti pidä, esimerkiksi matematiikka tai uuden kielen (Ruotsin) opiskelu. Silti esimerkiksi ammattikorkeakoulussa näiden opiskelu oli välttämätöntä jos aikoi saada suoritettavan tutkinnon loppuun. Tällaisissa tilanteissa joutuu poistumaan mukavuusalueelta. Joskus esimerkiksi tiettyyn urheilusuoritukseen joutuu tekemään paljon töitä, vuodattamaan ”verta, hikeä ja kyyneleitä”  sen vuoksi, että lopputulos olisi paras mahdollinen.

Ulkoisessa motivaatiossa toiminta pohjautuu saavuttamiseen, esimerkiksi juuri kurssin suorittamiseen tai opiskelun loppuun saattamiseen. Ulkoiseen motivaatioon liittyvät palkinnot ovat niitä, jotka saavat jatkamaan suorittamista.
Tällöin emme koe näitä asioita tehdessämme välttämättä minkäänlaista henkistä tyydytystä, hyvää oloa emmekä myöskään energisoidu niistä.

Tavoitetta saavutettaessa ulkoisesta motivaatioista voi olla hyötyä. Pidemmän päälle kuitenkaan ulkoinen motivaatio ei yleensä riitä.  Esimerkiksi jos ihminen tekee pidemmän aikaa työtä josta ei pidä, vain ja ainoastaan palkan takia on hän  onneton  ja mitä herkempi persoona hän on, sitä vähemmän aikaa hän viihtyy työssään. Eihän kukaan halua tehdä työtä, jota kukaan ei kunnioita tai emme saa siitä koskaan mitään ”irti”?

Sisäinen motivaatio

Mitä sitten on sisäinen motivaatio? Tunnemme suurta paloa esimerkiksi harrastusta tai omaa työtämme kohtaan. Saamme näistä energiaa, hoidamme työhön liittyvät asiat todella innokkaasti, tehokkaasti ja iloisesti sekä meistä huokuu sisäinen varmuus. Turhaan ei sanota, että jotkut ammatit ovat kutsumusammatteja, niitä tekevät ovat erittäin motivoituneita ja heistä näkee, että he ovat oikeassa ammatissa. Koen, että auttaminen on minulle jollain tapaa kutsumus. Olen halunnut aina auttaa ihmisiä, ennen saamaan kauniimmat hiukset ja paremman ulkonäön, kuunnella ihmisten huolia ja murheita ja auttaa heitä saavuttamaan paremman kunnon. Nykyään tunnen kutsumusta auttaa ihmisiä paranemaan vakavasta sairaudesta. Vaikka työ ei aina olisi ruusuilla tanssimista, on sisäinen motivaatio auttaa niin suuri, että se jaksaa kannatella. Toisten ihmisten motivoiminen itseasiassa on aina myöskin motivoinut minua ja siksi olen kokenut ennen esimerkiksi esimiestehtävät minulle mieluisina ja luontevina.

Sisäisessä motivaatiossa motivaation lähde on sisäisesti syntynyt tai jo olemassa oleva. Ihminen toimii omasta tahdostaan ilman pakkoa ja hän kokee iloa ja tyydytystä toiminnastaan. Sisäinen motivaatio on yleensä pitkäkestoisempaa kuin ulkoinen motivaatio ja se on yleensä melko pysyvää.  Siksi sanotaan, että ihmisen kannattaa kuunnella juuri sisäistä motivaatiotaan ja hakeutua asioiden pariin joihin kokee syvempää sisäistä motivaatiota. Yleensä ihminen menestyy näissä asioissa paremmin.

Miten motivoitua?

Miten sitten voimme motivoida itseämme? Voimme miettiä mistä asioista saamme eniten energiaa ja hyvää oloa. Listaan tähän muutamia asioita, joita itse koen hyväksi.

💡Ympäröin. Ympäröin itseni samanhenkisillä ihmisillä, joista saan energiaa. Opiskelussa minua on auttanut samoja tavoitteita omaavien kanssa ajan viettäminen ja ajatusten jakaminen. Samoin urheilussa, jos olen halunnut kehittyä jossain lajissa hyväksi on itseäni parempien kanssa harjoittelu auttanut minua paljon. Olemme seitsemän lähimmän ihmisen keskiarvo, tämä on hyvä muistaa. 

💡Asetan päämäärän. Jos matka tuntuu pahalta, on hyvä kysyn itseltäni minne olen menossa ja miksi? Päämäärän ajattelu auttaa matkan teossa. Konkreettiset välitavoitteet auttavat myös.

💡Luon. Luon itselleni sellaisen ympäristön, jossa olen huomannut saavani hyvän ”flown”. Esimerkiksi opiskellessa, kaunis koti, mukava ympäristö ja hyvä paikka kirjoittaa helpottavat.

💡Sitoudun. Lähden liikkeelle vasta sitten kun olen sitoutunut tavoitteeseeni.

💡Olen vastuullinen.  Minä itse olen oman elämäni päähenkilö ja vastuussa siitä. 

💡Pohdin. Kuka olen nyt? Tiedänkö mitä haluan? Hallitsenko omaa elämääni?

💡Päätän. Päätös ja lupaus itselle auttaa. Jos epäonnistuu ja kaatuu, auttaa päätös nousemaan ylös ja aloittamaan alusta. 

💡En luovuta. Ei ole kaikki tai ei mitään. Jos en täysin pysy tavoitteessani, ei se tarkoita, että kaikki työ olisi hukkaan heitettyä. Parempi edes vähän, kun ei mitään. Kokonaisuus ratkaisee ja muodostuu pienistä puroista. 

Joskus mietin menneisyyttä ja mietin, että miten ihmeessä olen pystynyt siihen tai tuohon asiaan. Joskus motivaatiota löytyy enemmän ajankohdasta riippuen vaikka asia jota tavoittelemme olisi sama. Tämä on inhimillistä ja kuuluu elämään. Olen huomannut, että kun aika on oikea alkaa myös tapahtua. Motivaatiota ei voi kaivaa esiin väkisin. Kun olemme motivoituneita, pystymme mihin vain! Motivaatio näkyy myös ympärillämme oleville ihmisille, voimme siis auttaa myös muita motivoitumaan omilla valinnoillamme.

Miten sinä motivoit itseäsi?

Lue myös:

Vaivaako sinua menestymisen ja saavuttamisen pakkomielle? 

Kannustetaan toisiamme ja tehdään maailmasta parempi paikka

Vieraskynä: Millainen Minna oikeasti on? 

* Kekäleen ale täydentyi. Tsekkaa parhaat päältä.

 

 Musta sydän Apple TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’BLOGIT.FI

Korona ja yksinäisyys

Miten yksinäisyys vaikuttaa meihin? Pahentaako korona yksinäisyyttä vai tiedostammeko sen vain paremmin? Olen miettinyt paljon yksinäisyyttä ja sitä mihin kaikkeen se vaikuttaa meidän yhteiskunnassamme. Monien tutkimusten mukaan yksinäisyys on ”sosiaalista kipua” ja se ikäänkuin kutistaa aivoja, alentaa vastustuskykyä ja näkyy kehossa. Pahimmillaan tahaton yksinäisyys on vaarallisempaa ja lyhentää elämää enemmän kuin ylipaino tai vaikkapa tupakointi. Rajoitettu yhteiskunta toimii taudin ehkäisemisessä, mutta kieltämättä muutenkin väljässä maassa kuten Suomi, kahden metrin yhteiskunta tuntuu jollain tapaa etäännyttävältä.  Toivottavasti siitä ei tule uusi normaali, emmehän muutenkaan istu julkisissa vierekkäin. Olen kulkenut ennen koronaa paljon paikallisjunalla töihin ja on huvittavaa miten jokaisella matkustajalle oli  pääsääntöisesti varattu neljän loosi,  ihan muuten vain. Olen aina ajatellut toisessa kotimaassani Tansaniassa käydessäni, että juuri me täällä Suomessa  kaipaisimme sitä yhteisöllisyyttä, läheisyyttä ja jakamisen kulttuuria.

Koronan aikana moni meistä muuten hyvin sosiaalista ihmisistä viettää aikaa paljon yksin ja tämä väliaikainen eristys voi auttaa ymmärtämään niitä, jotka ovat jatkuvasti yksin. Aiheeseen on tartuttu ja muun muassa Helsinkimissio on julkaisut kampanjan nimeltä, Yksinäisyys ei ole kaikille poikkeustila.

”Yksinäiselle ihmiselle yksinäisyydestä on tullut jotain väistämätöntä, josta on vaikea irtautua. Nyt meneillään oleva poikkeustila saattaa syventää yksinäisyyteen liittyvää toivottomuutta entisestään ja avun hakeminen voi tuntua vaikealta, sanoo HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Rakkolainen

Hänen mukaansa sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen luo yksinäisyyttä myös heille, joille se aiemmin on ollut vierasta.

– Poikkeustilan luoma yksinäisyys on hetkellisesti meitä kaikkia yhdistävä ongelma. Osalla se kuitenkin päättyy, osalla ei. Pitkään jatkuneesta yksinäisyydestä kärsivien yksinäisyys jatkuu, mutta näin ei tarvitse olla. Yksinäisyystyö tarjoaa ammatillista apua ja työkirjatyöskentelyä yksinäisyyden lieventämiseen,Rakkolainen sanoo.”

Lähde: Helsinkimissio

Yksinäisyys

Suomessa on todella paljon yksinäisyyttä, jopa joka kymmenes kokee olevansa yksinäinen. Suomessa jo noin 1,2 miljoonaa ihmistä asuu yksin. Toki monet kokevat elämänsä aikana ajanjaksoja, jolloin kokevat olevansa yksinäisiä. Yksinäisyyttä on ollut aina, mutta nyt koronan takia tämä korostuu ja moni kokee olevansa täysin yksin. Useilta ihmisiltä saattaa nyt puuttua kokonaan ihmiskontaktit, koska moni  kuuluu riskiryhmään, on joutunut lomautetuiksi, tai tekee töitä etänä.  Monelle se ainoa päivittäinen ihmiskontakti on ollut kollegat töissä tai vanhukselle kylässä käyvä omainen. Nyt tätä kaikkea on rajattu. Tunnistan itse kuinka sosiaalinen ihminen lopulta olen ja normaalisti ennen koronaa olen tavannut ystäviä lähes päivittäin. Onnekseni omaan tälläkin hetkellä sosiaalisen työn, joten mökkihöperöitymistä ei ole päässyt pahemmin tapahtumaan. Kuitenkin olen ennen viikoittain käynyt parhaillaan useammassa pr-tapahtumassa, ulkona syömässä, kuntosalilla ja niin edelleen. Siihen verrattuna arki on erilaista. Tiedostan, että jos joutuisin pakosta olemaan täysin yksin kärsisi hyvinvointini rajusti. Nautin yksinäisyydestä kun se on vapaaehtoista, mutta pakotettuna se ei sovi kenellekään. Eristystä on kautta aikojen käytetty myös kidutuskeinona, eikä turhaan. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, kosketusta ja läheisyyttä, näin se vaan on.  Sosiaalisuus on perustarve, kuten jano tai nälkä. Yksinäinen ei kuulu mihinkään, on ulkopuolinen, näkymätön ja merkityksetön. Meillä jokaisella on inhimillinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi.

YKSINÄISYYDEN VAIKUTUKSET

Miten yksinäisyys sitten meihin oikein vaikuttaa?  Yksinäisyys aktivoi aivoissa saman alueen kuin tuntisimme fyysistä kipua. Eli tunne on todella voimakas, eikä sitä tule vähätellä. Yksinäisyys vaikuttaa moniin myös lamaannuttavasti, ei jaksa enää huolehtia itsestä, syödä terveellisesti ja liikkua, ei ehkä huolehtia hygieniasta  tai harjata hiuksia. Hyvinvointia ylläpitävistä rutiineista ei jakseta pitää kiinni. Kun yksinäisyys on jatkuu pitkään ja on jo kroonistunut se voi sairastuttaa. Yksinäiset nukkuvat huonommin ja masentuvat helpommin, näyttöä on saatu jopa siitä, että yksinäisyys altistaa sydänsairauksille ja nostaa kuolleisuutta. Sairaudet taas eristävät entisestään.

Yksinäisyys syrjäyttää ihmisiä jo nuoresta alkaen. Lapsi jätetään leikkien ulkopuolelle tai nuori suljetaan kaveriringistä ulos kokonaan. Nämä tuntuvat nuoresta ja lapsesta todella pahalta, usein tähän ei ole edes mitään tiettyä syytä. Nyt vain on joku päättänyt niin, että tuo ei kuulu meidän porukkaan. Kaikkihan me haluamme kuulua johonkin porukkaan, kunhan meidän ei tarvitse olla yksin. Nuorena koettu yksinäisyys saa ihmisen helposti syrjäytymään myöhemmin. Yksinäinen jää helposti elämässä ulkopuolelle, eikä välttämättä hakeudu opiskelemaan tai pääse työelämään kiinni. Hän saattaa syrjäytyä ja usein päihteet sekä mielenterveysongelmat astuvat kuvioihin. Vaikka näin ei kävisi, koettu yksinäisyys vaikuttaa siis meihin koko elämämme ajan ja muokkaa käytöstämme. Pelko hylätyksi tulemisesta on asia mikä seuraa voimakkaana läpi elämän.

Sosiaalisuuden puuttuminen vaikuttaa hyvän olon välittäjäaineiden oksitosiinin ja serotoniinin tuotantoon. Läheisyyshormoni oksitosiinia erittyy, kun olemme merkityksellisessä yhteydessä toisiin ihmisiin. Kun läheinen, koskettaa ja halaa. Ilman kosketusta ja yhteyttä välittäjäainetasot laskevat ja se vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Pitempään jatkunut yksinäisyys on stressitila elimistölle.

MITÄ VOIMME TEHDÄ nyt?

Ollaan kärsivällisiä. Muistetaan ystäviämme puheluilla, videoilla ja viesteillä. Jos olemme itse niin hyvässä tilanteessa, ettemme kärsi yksinäisyydestä muistetaan niitä jotka mahdollisesti kärsivät. Toivon, että tämä korona herättelee ihmisiä tiedostamaan sen, että yksinäisyys on Suomessa todella iso ongelma ja pyrkisimme omalta osaltamme helpottamaan yksinäisyyttä, nyt ja koronan jälkeen. Yhdessä olemme enemmän. Muistetaan, että elämme nyt poikkeusaikoja. Parempaa on tulossa.

Lue myös:

Ihmissuhteissa kannattaa luottaa intuitioon

Tuletko nähdyksi ja kuulluksi? 

 

 Musta sydän Apple TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’BLOGIT.FI