Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Onko koulutuksella väliä?

Koulutus

Koulutus herättää ajatuksia. Koulutuksesta puhutaan paljon ja jotkut arvostavat koulutusta enemmän kuin toiset. Varsinkin Helsingissä asuessani olen törmännyt puheeseen koulutuksesta ja kouluttamattomuudesta. Jotkut pitävät koulutusta ensiarvoisen tärkeänä ja nimenomaan kyse on korkeakoulutuksesta. Jotkut pitävät yliopistotutkintoa ainoana oikeana ja ammattikorkeakoulututkintoakin pidetään vähempi arvoisena. Monet valitsevat jopa seuransa koulutuksen perusteella. Jotkut taas eivät arvosta koulutusta laisinkaan ja puhuvat jopa vähättelevään sävyyn korkeakoulutetuista. Oletteko aina ajatelleet, että teidän pitäisi olla korkeasti koulutettuja, jotta menestyisitte työelämässä tai elämässä ylipäätään? Riippuu tietenkin alasta mihin haluaa tähdätä, sillä joihinkin paikkoihin on pakko olla vaadittava koulutus, eikä muita hakijoita oteta edes huomioon. Joissakin piireissä koulutuksella on myös sosiaalinen merkitys.

Moniin  virkoihin ja asiantuntijatehtäviin  vaaditaan ymmärrettävästi tarvittava koulutus, eikä työkokemuksella ole niinkään merkitystä. Työstä hankittua osaamista ei oteta laisinkaan huomioon, näissä mielestäni ymmärrettävästi koulutus ratkaisee. Toki on ymmärrettävää, että esimerkiksi sairaanhoitajaksi tai poliisiksi ei voi hakea  ilman  sairaanhoitaja- tai poliisiammattikorkeakoulusta hankittua tutkintoa. Myös moniin alemman koulutus asteen töihin ei ole asiaa ilman ammatillista koulutusta. On vaikeaa tehdä vaikkapa putkimiehen tai parturi-kampaajan töitä ilman asianmukaista koulutusta. Lähes jokainen voi kuitenkin hakea vaatekauppaan tai ruokakauppaan kassalle ilman ammatillista koulutusta. Tiedän myös joitakin korkeimmissa tehtävissä työskenteleviä, jotka ovat valikoituneet työtehtäviin työkokemuksen perusteella. Persoonalla ja yritteliäisyydellä on suuri merkitys työelämässä menestymiseen.

Koulustus

ONKO YRITTÄJYYS UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Moni ryhtyy yrittäjäksi, ilman koulutusta tai ammatillinen koulutus pohjana. Tämä sopii erityisesti sellaisille ihmisille, jotka haluavat johtaa itseään ja ovat kunnianhimoisia. Valmistuin itse parturi-kampaajaksi vuonna 2002, eikä mennyt kuin pari vuotta ja oma yritys oli jo pystyssä. Tämä kantoi kokonaiset 12-vuotta ja olin aikaan tyytyväinen. Näin teki myös varmaan puolet parikymppisistä luokkakavereistani ja suurimmalla osalla on edelleenkin toimivat yritykset. Yrittäjyys ei kuitenkaan ole mitään helppoa hommaa, mutta parasta mitä se tuo tullessaan on vapaus. Vastuu on kuitenkin aikamoinen ja itsesi lisäksi vastaat usein myös monen muun työpaikasta ja toimeentulosta. Vastuu oli myös asia mistä pidin, tavallaan se mahdollisti luovuuden ja sen, että teki täysillä sitä mihin uskoi. Uusavuttomuuteen, eikä motivaatiosaikkuihin ollut varaa. Ajattelin pitkään, etten sovellu palkkatyöhön ollenkaan ja olenkin ollut iloinen, että viihdyn nykyisessä palkkatyössäni niin hyvin. Toisaalta teen lisäksi työtä sisälläntuottajana kevytyrittäjänä, mikä mahdollistaa yrittäjyyden omalla tavallaan. Nyt koronan aikaan varsinkin palkkatyötä arvostaa kummasti.

Yrittäjänä täytyy tietysti maksaa YEL, ALV, ennakkoverot, mahdolliset toimitilakulut, materiaalikustannukset, työntekijöiden palkat kuluineen, kirjanpito ja paljon kaikkea muuta.  Ja koska moni maksaa YEL-vakuutusta minimisumman on mahdollinen sairauspäiväraha, äitiyspäivä- ja vanhempainhoitoraha usein olematon.  Yrittäjänä olin sairaslomalla 12-vuoden aikana silloin kun jalka meni poikki, jos ajatelleen keskimääräisiä työntekijän sairaspoissaoloja oli tuo 6-viikkoa melko vähän.

Yrittäjänä voi kuitenkin  itse määritellä työhön käytettävän ajan, mutta joskus työn ja vapaa-ajan välille on vaikeaa tehdä selvää rajaa verrattuna palkkatyöläisenä oloon, jolloin työt loppuvat kun työvuoro loppuu.  Toisaalta yrittäjyys on ainakin itselleni ollut lifestyle, josta ei ole tavallaan halunnutkaan eroon täysin, edes vapaa-ajallaan. Yrittäjyydessä ratkaisee oma asenne ja palo tehdä omaa juttua, eikä aina koulutus. Parhaimmillaan elämä on mielestäni sitä, että työ on luonteva osa elämäntyyliä, eikä pelkästään pakollinen paha.

Koulutus vs. luovuus

Itse olen alkanut arvostaa koulutusta enemmän vasta viime vuosina. Minusta tuli virallisesti korkeakoulutettu viime keväänä, jolloin suoritin ammattikorkeakoulun loppuun. Ammattikorkeakoulusta saatu koulutus on alempi korkeakoulututkinto ja vastaa yliopistossa kandidaatin tutkintoa. Minun on siis mahdollista hakea suoraan joidenkin alojen maisteriohjelmaan jolloin saisin ylemmän korkeakoulututkinnon, eli maisterin tutkinnon parissa vuodessa. En olisi uskonut, että miettisin koko asiaa esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Arvostus koulutusta kohtaan on noussut huomattavasti ja kun tietää jollain tavalla mitä se vaatii,  ei sitä voi olla arvostamatta. Uskon, että paras asiantuntijuus on juuri käytännön ja koulutuksen yhteissumma. Olen melko varma, että jossain vaiheessa suoritan vielä maisterintutkinnon tai opiskelen lisää. Kuitenkin samalla tavalla kuin koulutusta, arvostan myös luovuutta. Sitä, että etsii itselleen sen sopivan polun. Ei ole aina kiinni koulutuksesta, miten paljon tienaat tai miten menestyt elämässä. Korkeasti koulutettu saattaa olla työtön siinä missä kouluttamaton ja kouluttamaton saattaa menestyä yritysjohtajana. Mikä on edes koulutettu ja kouluttamaton? Mitä nuo termit teidän mielestänne merkitsevät? Minusta kuulostaa oikeastaan lähinnä siltä, että puhutaan koirista, lol. Olen kiitollinen myös siitä, että vaikka molemmat vanhempani ovat akateemisia ei minua ole koskaan painostettu opiskelemaan jotakin tiettyä. Olen saanut rakentaa oman polkuni itse.

NUORTEN TULEVAISUUS ILMAN KOULUTUSTA

Moni nuori perustaa nykypäivänä oman menestyvän yrityksen, eivätkä he välttämättä hakeudu ammatillisen koulutuksen tai lukion jälkeen mihinkään jatkokoulutukseen. Toisaalta ammatillinen koulutus onkin suora väylä työelämään, lukio taas ei varsinaisesti valmista mihinkään. Usein nuorena aloitettu harrastus, kuten videoiden kuvaaminen, tubettaminen, bloggaaminen tai nettipelaaminen on erittäin helppo muuttaa  yritykseksi, ilman koulutusta. Toisaalta se on myös riski, eikä välttämättä takaa menestystä ja voi johtaa pahimmillaan velkaantumiseen. Usein peruskoulun tai lukion jälkeen nuoret kokevat, etteivät tiedä mikä on se oma juttu tai ammatti johon haluaisivat lähteä kouluttautumaan. Välivuoden aikana voikin miettiä ja kokeilla erilaisia uusia harrastuksia ja miettiä olisiko niissä hyviä pohjia omaan tulevaisuuteen. Tässäkin ratkaisee ihmisen oma halukkuus kehittää itseään oman harrastuksen parissa ja ulospäin näkyvä palo tekemistään kohtaan. Osa taas syrjäytyy heti peruskoulun jälkeen. Itse ajattelen, että ihmisen kannattaisi suuntautua siihen missä on luontaisesti hyvä ja korostaa vahvuuksiaan riippumatta siitä mitä koulutusta se vaatii. Joskus opiskelu saattaa tuntua haasteelliselle mutta vaikeissakin asioissa voi oppia pärjäämään, jos päämäärä on kirkkaasti mielessä. Sydämen sivistys on kaikista tärkein.

Mitä ajatuksia tämä kirjoitus sinussa herätti?

Lue myös:

Nuoruuskuvia

 

 Musta sydän Apple TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Minulla on nyt viisi ammattia

Valmistujaiset tulivat ja menivät. Moni sai lakin ja moni valmistui ammattiin. Osa on jakanut kokemuksiaan lannistavista sanoista nuoruudestaan, osa onnistumisesta ja omasta urapolustaan. Itse aloin miettimään mitä kaikkea sitä on tullut opiskeltua elämän aikana ja mitä polkuja on vielä mahdollisesti auki. Nykyään yhä useampi opiskelee elämänsä aikana useamman ammatin, mikä on mahtavaa. Nuorena tehdyt valinnat, eivätkä välttämättä huonot koulu-arvosanat määritä koko elämää. Koulutus ei myöskään määrittele kaikkea, enemmänkin tekeminen. Myös ilman koulutusta on mahdollista menestyä elämässä. Minua ei nuorena suoraan sanottuna kiinnostanut opiskelu juuri ollenkaan. Vaikka molemmat vanhempani ovat korkeakoulutettuja, ei minulle ole koskaan asetettu minkäänlaisia vaatimuksia opiskelun suhteen. Olen saanut tehdä aina valinnat oman kiinnostukseni mukaan. Koin peruskoulusta valmistuttuani lukion täytenä ajan hukkana ja itseni kiusaamisena. Halusin itsenäistyä mahdollisimman varhain ja päästä kiinni työelämään. Minulla oli visio omasta kampaamosta jo 16-vuotiaana.  Lukioista en olisi valmistunut miksikään ja kauhuni oli viettää opiskelijaelämää vielä vuosikausia.

Minusta omia tuntemuksiaan ja halujaan kannattaa kuunnella jo nuorena. Pääasia, että tekee jotakin minkä kokee tärkeäksi. Jos olisin nyt valmistunut peruskoulusta voisin hyvin kuvitella meneväni lukioon ja ottavani jo tässä vaiheessa suunnan mitä sen jälkeen. Lääkikseen tms. Kuitenkin silloin kun elin nuoruutta, olisin todennäköisesti jättänyt lukion kesken motivaation puutteen vuoksi tai valmistunut sieltä niin kyllästyneenä ja huonoin arvosanoin niin, että olisin päätynyt kaupan kassalle tai työttömyyskortistoon.  On tärkeää tehdä sitä mikä motivoi ja valitsin tuolloin oikein. Sain tehdä työtä mitä rakastin yli kymmenen vuotta, enkä joutunut elämään opiskelijaelämää kolmekymppiseksi.

Nyt taas suhtaudun opiskeluun eri tavalla ja koska olen saanut kokea elämässäni paljon, voisin opiskella vielä vaikka mitä.  Nimenomaan siksi, että olen välillä saanut tehdä kunnolla töitä.

Parturi-kampaaja 2002

Parturi-kampaaja oli ensimmäinen ammattini. Se oli kutsumukseni jo nuorena ja nautin työstä kovasti reilut 13-vuotta. Suurimmat osan tuosta ajasta olin yrittäjä, mikä toi mukanaan oman vapauden ja motivaation työhön. Tein alusta saakka myös työni ohessa myös meikkejä, mikä toi mukavaa vaihtelua työhön. Rakastin asiakaspalvelua, ihmisten kohtaamista, sekä oman kädenjäljen välitöntä näkemistä.

Personal trainer 2012

Oma fitness harrastus ajoi minut Personal Trainer -opintojen pariin työn ohessa  vuonna 2012. Ihmisen auttaminen ja ohjaaminen kuntoiluun liittyvissä asioissa oli silloin lähellä sydäntäni ja halusin saada lisää tietoa aiheesta. Tuo oli mukavaa aikaa elämässä.

Sairaanhoitaja AMK 2019

Halusin  elämääni jotain uutta. Koin, että olin liian pitkään toteuttanut samoja asioita elämässäni. Halusin haastaa ja sivistää itseäni ja päätin hakea opiskelemaan sairaanhoitaja-diakonissaksi. Terveys ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on kiinnostanut minua aina ja tämä ohjasi valintaani.

Diakonissa 2019

Hengellisyys on osa ihmistä ja lähellä sydäntäni. Sielunhoito ja hengellinen hoitotyö kiinnosti minua ja päädyin siksi juuri sairaanhoitaja-diakonissa koulutukseen. Tämä pidensi sairaanhoitajan opintoja puolella vuodella, mutta antoi sitäkin enemmän.

Lähetyssihteeri 2019

 

Suoritin myös lähetyssihteeri opinnot sairaanhoitaja-diakonissa -koulutuksen yhteydessä.

”Lähetyssihteeri tai kansainvälisen työn ohjaaja vahvistaa seurakunnan kansainvälistä toimintaa ja lähetystehtävää. Hän järjestää tapahtumia ja on yhteistyössä erityisesti kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Vaikka työ on paikallista, työn sisällöt ovat globaaleja. Työssä tarvitaan asiantuntemusta erilaisista katsomuksista, uskonnoista sekä kulttuurienvälisestä kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta.” Lähde: evl.fi

Lähetystyö ja kansainvälisyys kiinnostaa minua jo juurieni puolesta, joten päätin valita osaksi opintojani myös lähetyssihteerin kelpoisuuteen vaadittavat opinnot.

Loppukevennyksenä ja kirsikkana kakun päälle, kun valmistuin kampaajaksi ja muutin Jyväskylään kävin ensimmäisenä puolivuotisen talouskoulun. Ajattelin, että saan rauhassa tutustua kaupunkiin ja sen jälkeen aloittaa työt kampaajana.  Menimme kouluun yhdessä ystäväni kanssa ja tuo oli hauskaa aikaa. Koulussa kokattiin ja siivottiin ja koulun motto näyttää edelleenkin olevan:  ”Eväitä elämään ja Taitoja tulevaisuuteen” mikä piti kyllä hyvin paikkansa. Tuon jälkeen työt kampaajana taas maistuivat oikein hyvin.

Valmistujaiskuvat: Yasmina Godden

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’