Kuulumispostaus – Mitä minulle kuuluu nyt?
0
Tällä viikolla olen pitänyt huolta siitä kaikkein tärkeimmästä ihmisestä elämässäni, itsestäni. Ja kuin sattumalta vietetään Yhdysvalloissa samanaikaisesti Kiitospäivää, siellä teemana on kokoontuminen yhteen rakkaimpien kanssa ja yhteisen ajan viettäminen ja kiitollisuuden osoittaminen toisille.
välillä saa sanoa että on ankeaa
Pidän itseäni positiivisesti ajattelevana tyyppinä joka ei kovinkaan helposti masennu tai turhaudu. Mutta nyt on pakko myöntää, että kyllä tämän marraskuun uutisten kanssa eläminen on ollut jotenkin ankeaa. Ei riitä, että kelit ovat pimeitä ja koleita vaan sen lisäksi tuo tämän vuoden piinaaja, koronavirus, nostaa taas päätään niin, että joudutaan palaamaan taas alkuvuoden rajoituksiin.
Sen hyväksyminen, että minun vapauttani rajoitetaan on minulle vaikeaa tai ainakin ahdistavaa. Ja siihen kun yhdistää epätietoisuuden tunteen siitä, kuinka joulunajan vietto tulee sujumaan niin mieleni on ollut hukan alakuloinen. Ymmärrän täysin miksi rajoitukset ovat olemassa ja aion niitä noudattaa. Nimittäin sillä tilanne saadaan taas normalisoitua. Kuitenkin keskustelu aiheesta tuntuu kääntyvän välillä asiattomuuksiin ja toisten syyttelyyn mikä on omalta osaltaan se mikä latistaa yleistä tunnelmaa. Onneksi nyt alkuviikosta sain mahdollisuuden vaihtaa maisemaa ja käydä lataamassa akkuja Järvisydämessä. (Reissusta tulossa lähiaikoina pari postausta.)
Ei tarvitse mennä kauas päästääkseen pois
Voimaannuttamisviikkoni toteuttaminen alkoi siitä, että järjestin Puntus-kissalleni hoitopaikan jonne hän siirtyisi siten, että saan rauhassa siivota kotini. Miksikö siivota ennen kuin menee lomalle? No siksi, että kun tulee kotiin niin on ihanaa tulla puhtaaseen ja raikkaaseen asuntoon, siitä se parempi arki sitten alkaa kuin itsekseen.
Puntus hyvässä hoidossa ja koti siistinä suuntasin matkani kohti paikkaa johon olin ensivierailullani ihastunut. Järvisydän on laadukas ja rauhallinen paikka luonnon keskellä, jossa on juuri oikea määrä aktiviteetteja ja niistä tärkeimpänä monipuolinen rentoutuminen, etenkin korvien välistä. Muutaman tunnin ajomatka oli hyvä tapa irtautua normaalielämän kuvioista ja kun saavuin perille Rantasalmelle tuntui minusta kuin olisin tullut toiselle puolelle maailmaa, niin kaukana olin arjesta.
olen ollut aktiivisesti tekemättä mitään
Tämän viikon olen antanut itselleni luvan olla tekemättä mitään. Tai tottakai olen tehnyt, mutta en suorittamalla. Väkisin vääntäytymällä, kuten valitettavasti jotkut välttämättömät askareet vaan täytyy suorittaa jos meinaa selvitä arjesta kunnialla. Olen kylpenyt kylpylässä, seikkaillut metsässä fatbike-pyörällä, nauttinut herkullisesta ruuasta ja mainiosta seurasta, käynyt kylmissä Saimaan aalloissa uimassa ja nauttinut. Nauttinut siitä kun saa vain olla oma itsensä.
Nyt on ensimmäinen adventti. Mietin ensi viikkoa ja kuutta työpäivää sekä muutaman viikon päässä häämöttävää joulua ja huomaan hymyileväni tietoisena siitä, että minulla on voimia ja energiaa tallustaa nämä viikot valottomassa harmaudessa. Vaikka joudummekin lähiviikot elämään uusien rajoitusten mukaisesti niin jos vain mitenkään mahdollista lyhyt irtioton arjesta kannattaa.
Minä odotan innolla tulevaa vuotta. Ensi vuosi tulee jälleen kerran olemaan muutoksen vuosi monella tapaa. Tiedän, että olen ärsyttävä kun en voi täysin paljastaa mitä kaikkea on tulossa. Yksi minkä voin kertoa on se, että aion kehittää blogiani ja someani entistä ammattimaisempaan suuntaan ja tulen panostamaan aiheeseen nykyistä enemmän. Tähän aiheeseen liittyen otan mielellään rakentavaa palautetta vastaan. Mitä sinulle kuuluu nyt?
LUE MYÖS:
AJATTELIN ANTANEENI ANTEEKSI MUTTA ANNOINKO SITTENKÄÄN
YANKEE CANDLE – IHANAA VALOA JA TUOKSUA SYKSYYN (SISÄLTÄÄ ALEKOODIN)
TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA
BLOGLOVIN’
BLOGIT.FI
Joulu tulee – oletko yhtä hyväsydäminen kuin George Clooney
George Clooney teki minuun vaikutuksen. Luin tällä viikolla häntä koskevan jutun, joka sai mieleni iloiseksi ja huuleni hymyyn. Marraskuun kääntyessä loppuaan kohti ovat päivät lyhentyneet entisestään ja elämä ei juuri tähän aikaan vuodesta välttämättä tunnu kovinkaan mukavalta tai helpolta – valoisasta puhumattakaan. Siksi juttu huippunäyttelijän teoista muutama vuotta sitten oli kovin tervetullut. Jutun voit lukea täältä. Lyhyesti ja suomeksi täältä.
George Clooney – HUHUJA MILJOONALAHJOITUKSESTA OLLUT JO PITKÄÄN ILMASSA
Muutaman vuoden ajan on liikkeellä ollut huhu siitä, että George Clooney olisi kutsunut läheisimmät ystävänsä kokoon ja lahjoittanut jokaielle miljoona dollaria. Viime viikolla julkaistussa haastattelussa Clooney vahvisti huhut ja kertoi tapahtuneesta hiukan lisää. Muutama vuosi sitten Clooney oli keski-ikäinen sinkkumies jolla ei ollut lapsia eikä vaimoa. Hän oli saanut palkkioksi Gravity-elokuvasta enemmän rahaa kuin oli etukäteen arvellut ja mietti mitä rahoilla tekisi.
NYT EIKÄ VASTA SITTEN KUN AIKA ON JO JÄTTÄNYT
Vuosien varrella oli Clooneyn menestystä ollut mukana rakentamassa 14 hengen ystäväjoukko, jotka ovat auttaneet häntä pitkän ja joskus karikkoisen uran aikana monella tavalla. Clooney oli kirjoittanut porukan testamenttiinsa edunsaajiksi mutta yhtäkkinen ja odottamaton vaurastuminen mahdollisti. Hän päätti lahjoittaa jokaiselle miljoona dollaria käteisenä. Tuumasta toimeen, porukka kasaan ja rahaa täynnä olevat kassit jakoon ystäville. Clooneyn mielestä idea ja sen toteutus onnistuivat loistavasti – ystävät yllättyivät ja hänelle tuli tekemästään todella hyvä mieli.
-Ja minä ajattelin, että se mitä minulla on, ovat nämä kaverit, jotka ovat auttaneet minua jo yli 35 vuotta tavalla tai toisella. Olen nukkunut heidän sohvillaan, kun minulla ei ole ollut rahaa. He ovat lainanneet minulle rahaa, kun olen ollut vararikossa. He auttoivat minua vuosien varrella aina kun tarvitsin apua, Clooney kertoo GQ:lle.
– Ja niin minä ajattelin, että tiedättekö, ilman heitä minulla ei olisi mitään tästä. Me olemme todella läheisiä, ja minä ajattelin, että jos jään bussin alle, ovat he kaikki testamentissani. Joten miksi vitussa odottaisin bussin alle jäämistä? hän jatkaa.
Niinpä Clooney päätti lahjoittaa jokaiselle läheiselle ystävälleen miljoonan. Ongelmana oli, mistä hän saisi 14 miljoonaa dollaria käteisenä. Näyttelijä selvitteli asiaa jonkin aikaa ja löysi löysi Los Angelesin keskustasta paikan, jossa ”on valtavia kuormalavoja käteistä”.
Seuraavaksi Clooney hankki GQ:n mukaan rähjäisen vanhan pakettiauton, jolla hän voisi noutaa seteliläjänsä. Auton kyljessä komeili sana ”kukkakauppias” ja sillä Clooney körötteli paikalle rahavarastolle.
Lähde: Ilta-Sanomat
ANTAMISEN ILO JA AUTUUS
Tämä tarina puhuttelee minua varmasti sen takia, että ystävävieni kanssa olemme aina olleet harvinaisen hyväntahtoisia ja myös anteliaita. Itse en asiaa koe mitenkään ihmeellisenä, olen kasvanut ympäristössä jossa ollaan aina haluttu jakaa niin ilot kuin surutkin. Piheyttä kierrän kaukaa. Mielestäni on itsestään selvää, että jos minulla on jotain jolla voin läheisiä ystäviäni tai kanssaihmisiä ilahduttaa tai heidän elämäänsä helpottaa niin silloin minun kuuluu niin tehdä. Jos voittaisin lotossa tai saisin muuten vain ylimääräisiä miljoonia, maksaisin varmasti ainakin lähimpien ystävieni velat ja asuntolainat pois. Olisi selvää, että antaisin paljon.
OLEMME TÄÄLLÄ AUTTAAKSEEMME EMME VAATIAKSEMME
Tänä vuonna joulun lähestyessä toivon, että löytäisimme kaiken kaamoksen ja koronan keskelläkin energiaa toimia niin, että auttaisimme toisiamme. Ne pienet teot arjessa ovat usein sellaisia joiden tekeminen ei vaadi meiltä mitään muuta kuin sen, että viitsimme. Katse silmiin, hymy huulille. Ystävän kutsuminen teelle, työkavereiden kehuminen, perheenjäsenten muistaminen tai naapureiden tavallista iloisempi tervehtiminen ovat kaikki asioita joiden tekeminen ei maksa mitään.
Paremman mielen tuottamiseksi ei tarvitse sulloa seteleitä Clooneyn tavoin kasseihin vaan riittää se, että annat itsestäsi, pyytämättä ja vaatimatta. Niin syntyy parempi elämä kaikille ihan ilmaiseksi ja välittömästi. Ja siitä se alkaa, joulun taika.
Kuvat / Yasmina Godden / Syksy 2019