Microblading kulmakarvat – miltä ne näyttävät toisen vahvistuksen jälkeen?
0Kaupallinen yhteistyö: Brows by Milmuri
Microblading kulmakarvat ovat tämän hetken puhutuin kulmakarvatrendi. Kesän alussa kävin uudistamassa kulmakarvani hybridi-tekniikalla, jossa yhdistyy kestopigmentointi ja microblading. Kulmakarvat ovat tärkeä osa ilmettämme, kasvojemme kehys jolla on suuri merkitys yleisilmeeseemme. Microblading-tekniikka ja sen hybridivariantti on moderni tapa tehdä kestävät sekä erittäin helppohoitoiset ja hyvännäköiset kulmat. Hyvin vaalittuina ne ovat kestävä ja pitkäaikainen investointi. Tässä postauksessa keskityn siihen millaiset tällaiset kulmat ovat arjessa, kuinka paljon ne vaativat hoitoa ja miltä ne näyttävät kolmen kuukauden jälkeen, kun takana on kaksi käyntikertaa.
Microblading kulmakarvat arjessa
Täydelliset. Se on hyvä sana kuvaamaan sitä, millaiset kulmakarvani ovat jokapäiväisessä elämässä. Oli sitten treenipäivä, hellepäivä, edustuspäivä, sadepäivä, työpäivä tai, kuten niin usein, yhdistelmäpäivä niin kulmakarvani ovat aina moitteettomat. Tämä on paljon sanottu, mutta pitää todellakin paikkansa. Jos mietin sitä kuinka paljon aikaa, vaivaa ja kulmienhoitotarvikkeita minulta säästyy joka päivä, niin huomaan nopeasti, että nämä kulmat, vaikkakaan eivät ole ihan ilmaiset, ovat kyllä hyvä sijoitus.
hybridikulmakarvojen ylläpito – helppoa kuin heinänteko
Ensimmäisen kulmien laittokerran jälkeen on normaalia, että kulmat haalistuvat jopa 40 %. Siksi matka kohti täydellisiä kulmia koostuu minun kohdallani kolmesta laittokerrasta. Milla, joka laittoi minun kulmani, tekee kaikille asiakkailleen henkilökohtaisen toteutussuunnitelman johon kuuluvat toimenpiteet määrittyvät mm. ihonvärin ja toivottujen kulmien sävyjen mukaan. Minun laittokertojeni väli oli noin kuukausi ja katsottuamme tilannetta nyt kulmakarvat ovat lähes täydelliset. Kuitenkin teemme vielä pientä hiontaa.
Sitten ensimmäisen hoitokertani on Milla perustanut ystävänsä kanssa uuden eri hoito- ja kauneus alan palveluita tarjoavan MB Beautyn jonka avarat, hienot ja valoisat tilat sijaitsevat Albertinkadulla hyvien liikenneyhteyksien päässä, Punavuoren kauniissa ytimessä.
mitä jatkossa tapahtuu – microblading kulmieni tulevaisuus
Henkilökohtaisessa toteutussuunnitelmassani on vielä jäljellä yksi laittokerta jonka yhteydessä kulmieni muoto ja pigmentti viimeistellään vastaamaan sitä lopputulosta joka suunniteltiin ennen ensimmäistä laittoa. Minun kohdallani se tarkoittaa sitä, että kokonaisuutta täydennetään tietyiltä kohdin karvatekniikalla ja varmistetaan pigmentin tasaisuus.
Mitä sitten sen jälkeen seuraa kun kulmani ovat valmiit? Tähän ei ole olemassa yleispätevää vastausta koska me kaikki olemme yksilöitä. Ihomme, kulmakarvamme ja elämäntyylimme ovat kaikki ainutkertaisia ja siksi hybridikulmakarvojen haalistumista on vaikea ennakoida tarkasti. Oma arvioni on se, että saan nauttia näistä nyt laitetuista huolettomista ja hyvännäköisistä kulmistani ainakin parin vuoden ajan ilman suurempia huolia.
Olen tästä suunnattoman iloinen, sillä harrastuksistani ja työstäni johtuen ovat kulmakarvat olleet minulle – kuten niin monelle muullekin – aina paljon vaivaa vaatinut osa päivittäistä ulkonäköni vaalimista. Jos sinä elät aktiivista elämää ja haluat näyttää aina hyvältä hiukan helpommin, niin suosittelen sinua harkitsemaan tätä modernia lähestymistapaa kulmien muotoiluun.
MB Beauty instagramissa
Brows by Milmuri instagramissa
Millan ajanvaraus
Albertinkatu 28
00120 Helsinki
0400299967 tai 0453107714
mbbeautyhki@gmail.com
Lue myös edellinen postaus, jossa kerron mikä oli lähtötilanne ennen
Täydelliset Hybridi kulmakarvat
aiheeseen liittyvää:
MUUTOS KUVINA – MITEN OLEN MUUTTUNUT VUOSIEN AIKANA?
TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA
INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’/ BLOGIT.FI
Työmatkapyöräilyn plussat ja miinukset
Olen aina tykännyt pyöräilystä matkanteon välineenä ja näin ollen työmatkapyöräily on muodostunut minulle luontaiseksi osaksi arkea. Hankin uuden pyörän huhtikuun alussa ja siitä parin viikon päästä aloitin työmatkapyöräilyn. Halusin ensin rauhassa totutella uuteen pyörään ja sitten vasta alkaa käyttämään sitä päivittäisessä arjessani. Tällä kertaa pyörävalintani oli Rossanon cyclocross, joka on maantiepyörän ja maastopyörän risteytys. Toinen vaihtehto olisi voinut olla myöskin nyt yhtä trendikäs gravel-pyörä joka on varustettu vielä aavistuksen verran leveämmillä renkailla. Päädyin kuitenkin ketterämpään cyclocross vaihtoehtoon ja nyt takana on lähes 2000 kilometriä. Tämä koostuu 90%:sesti työmatkapyöräilystä. Näiden kilometrien jälkeen voin sanoa olevani tyytyväinen valintaani. Cyclocrossin renkailla voi ajella huoletta myös hiekkateillä, toisin kuin maantiepyörän ohuilla renkailla. Tosin nyt pyöräilystä innostuneena voisin mielellään ottaa myös maantiepyörän, maastopyörän ja talveksi vielä fatbiken.
Työmatkapyöräily – plussat ja miinukset
+ Raitis ilma. Pyöräillessä saa mukavan ja raikkaan aloituksen päivään. Ennen ulkoiluannokseni jäi usein vajaaksi, mutta nyt työmatkapyöräillessä asia tulee kuntoon kuin itsestään.
+ Ajatukset nollaantuvat. Ennen käytin työmatkoja muun muassa sähköposteihin vastailuun, blogin päivittämiseen ja turhanpäiväiseen somen selailuun. Tämä on aivoille melkoinen impulssimyrsky jo ennen varsinaisen työpäivän alkamista. Pyöräillessä ajatukset tuulettuvat ja olen valmis aloittamaan työpäivän raikkailla aivoilla. Usein myös työpäivän aikana läpikäydyt välillä melko raskaatkin asiat unohtuvat kotiin tullessa jonnekin työmatkan varrelle.
+ Hyötyliikunta. En ole koskaan ollut erityisesti minkään aerobisen liikunnan suuri ystävä, kuitenkin sillä on merkittäviä terveysvaikutuksia. Työmatkapyöräilyllä saa helposti viikon aerobiset kuitattua kuin huomaamatta, eikä peruskestävyysharjoituksille tarvitse erikseen raivata aikaa kalenterista. Työmatkapyöräily pitää yllä ja kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, sekä pienentää muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen.
+ Ei koronariskiä. Maskirallilta ja korona-altistukselta välttyy helposti pyöräillessä, siksi työmatkapyöräily sopii loistavasti korona-aikaan.
+ Ajansäästö. Työmatkani on pyörällä noin 12 kilometriä suuntaansa. Pääsen kulkemaan helposti suuren osan matkasta baanaa pitkin ja matka taittuu helposti reiluun puoleen tuntiin. Vaikka pääsen junalla myös nopeasti, on kaikkiin siirtymisiin julkisilla varattava aikaa melkein tunnin verran.
+ Rahansäästö. Matkakorttia ei tarvitse hankkia. Satunnaiset matkat voi kulkea huoletta vaikka taksilla. Kaupungissa liikkuessani en käytä lyhyisiin matkoihin pyörää ollenkaan. Liian monta pyörää on lähtenyt pitkäkyntisten matkaan. Mummopyöräni joka on ollut takapihalla monta talvea kunnostamatta sopisi kyllä hyvin citypyöräksi.
+ Ekologisuus. Päästöistä ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa kun valinta matkan tekoon on pyörä. Minulle autottomuus on tärkein ekoteko.
… Ja sitten työmatkapyöräilyn miinukset
– Hiukset aina huonosti ja ilman meikkiä. Pyöräilykypärän käyttö on pyöräillessä välttämättömyys mikä johtaa siihen, että kampaus kärsii. Hiukseni ovat käytännössä aina huonosti töissä. Onneksi en työskentele edustustehtävissä. Moni työmatkapyöräilija meikkaa sitten töihin tullessa, mutta itse koen sen turhaksi säädöksi ja olen valinnut meikittömyyden.
– Hikoilu. Hikoilulta ei voi välttyä työmatkapyöräillessä, vaikka pyöräilisi kuinka rauhalliseen tahtiin. Itse en käy suihkussa enää töissä vaan pidän työpaikalla välttämättömiä hygieniatarvikkeita, joita tarvitsen freesaukseen. Lisäksi vaihdan vaatteet. Onneksi puhtaalla iholla hiki ei haise.
– Vaatteiden vaihto. Kuten jo edellä mainitsin vaihdan vaatteet aina töihin tullessani, tähän menee muutama minuutti aikaa eikä suoraan pyörän selästä voi hypätä sorvin ääreen. Toisaalta on helppoa säilyttää työpaikalla vaikkapa muutamaa vakkarimekkoa ja sujauttaa niistä joku päälle.
Kuvat / Yasmina Godden
– Pyörän säilyttäminen sisällä. Kun hankin uuden pyörän lupasin itselleni, että säilytän pyörää sisällä. Edellinen hyvä pyöräni varastettiin takapihalta Töölöstä joten en enää luota siihen, että pyörä olisi turvassa missään muualla kuin sisällä. Varsinainen sisustuselementtihän tuo pyörä ei ole, mutta yllättävän hyvin olen siihen tottunut. Asun toisessa kerroksessa, joten pyörän nappaaminen olalle ja sisälle kantaminen ei ole osoittautunut kynnyskysymykseksi. Kaikkeen tottuu.
– Liikenne. Liikenteessä pitää olla erityisen tarkka. Alepa-pyöräilijät, jalankulkijat (kuulokkeet päässä) ja autoilijat (jotka eivät pidä pyöräilijöistä) ovat riski, jota tulee tarkkailla suurennuslasin kautta.
– Sään vaihtelut. Olen saanut pyöräillä kevään ja kesän melko hyvässä säässä. Parina oikein sateisena päivänä olen valinnut julkisen liikenteen. Joskus sade yllättää kesken matkan. Syksyn tullessa varusteisiin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota.
– Pyörän huolto. Kerran on mennyt rengas ja kerran lensi mutteri keskiöstä. Säätöähän nämä aiheuttavat jos pyörä leviää kesken matkan. Pyörää pitää pestä ja huoltaa säännöllisesti, jotta matkan teko sujuu huolettomasti. Ainiin ja kerran ajoin kuumaan asfalttiin. Siitäkin selvitiin.
Sain plussia ja miinuksia kasaan saman verran, mutta koen kuitenkin työmatkapyöräilyn plussat huomattavasti suurempina kuin miinukset. Kaikki miinukset ovat sellaisia joiden kanssa tulee toimeen paremmin kuin hyvin. Pyöräily on antanut minulle paljon ja erityisesti tuo ajatusten tuulettuminen matkalla on sellainen hyvä puoli mikä jo melkein yksistään antaa syyn jatkaa työmatkapyöräilyä.