Tuomitsetko suvaitsevaisuuden varjolla?
0
Jos kysyt minulta: tuomitsetko suvaitsevaisuuden varjolla? Niin rehellinen vastaus on kyllä, joskus tuomitsen mielipiteeni pohjalta yksilöitä ja yrityksiä. Tai poliittisia puolueita. Tai kokonaisia valtioita. Pyrin kuitenkin ymmärtämään kaikkia osapuolia ja hyväksymään sen, että jostakin erittäin hyvästä syystä ihmiset ajattelevat niinkuin ajattelevat. Tämä on vaikea aihe, mutta päätin tästä kirjoittaa kun tyyliini ei ole koskaan kuulunut olla hiljaa asioista jotka mielestäni ovat tärkeitä. Ja tämä aihe on tärkeä sillä se liittyy siihen millaisessa maailmassa ja yhteiskunnassa me elämme.
jos akilla olisi tissit, olisiko hänet äänestetty ulos selviytyjistä? – no ei olisi.
Minä voin kirjoittaa tämän väliotsikon koska olen nainen, mutta mies ei voisi. Tuon Selviytyjissä tapahtuneen selkkauksen jälkeen käynnistynyt – ja nyt jo onneksi laantunut – media-, mielipide- ja some-myrsky oli jännä tapahtumaketju. En itse seuraa Selviytyjät-sarjaa koska keskityn omasta elämästäni selviytymiseen, mutta en voinut mitenkään välttyä tuolta myrskyltä jonka silmässä oli Aki. Mies, joka oli kilpailun jälkeen sanonut, että jos hänellä olisi tissit niin häntä ei olisi äänestetty ulos kilpailusta. Ja tuon sanomansa perusteella hänet sitten tuomittiin kamalana sovinistina ja mitä lie. Asiasta oli käytännössä kaikilla mielipide. Ainakin kaikilla naisilla. Tätä tarkoitan tuomitsemisesta suvaitsevuuden varjolla. Akin tapaus oli tästä erittäin hyvä esimerkki. Niin sanotusti suvaitsevaiset ihmiset tuomitsevat ja ristiinnaulitsevat sen joka tahottomasti tai tahallaan sanoi väärin. Ja sitten tuomittiin siitä, ettei suostunut nöyrtymään ja myöntämään olevansa sovinisti koska ei sitä omasta mielestään ollut.
että on jossain oikeassa ei tarkoita että on kaikessa oikeassa
Olen sitä mieltä että eräs aikamme yleisistä haasteista on oikeassa olemisen tarve ja siten tavoiteltu ylemmyydentunto. Esimerkkejä löytyy valtavasti, vaikkapa kaupunkipyörät. Kansan enemmistö on varmasti sitä mieltä, että kaupunkipyörät ovat mainio asia. Ne keventävät liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, hidastavat kaupungin liikennevirtoja inhimillisemmiksi ja ovat kiva, kansainvälinen lisä suomalaiseen jäyhyyteen.
Ja samalla eräille ihmisille kaupunkipyörät edustavat jotain melkein absoluuttista pahuutta josta pitää melskata kaduilla ja yleisönosastokirjoituksissa (kyllä, tämän mielipiteen omaavat kirjoittelevat usein todellakin yleisönosastoihin). Niillä ajetaan jalkakäytävillä, niillä ajetaan väärään suuntaan kaduilla, vaaratilanteita aiheuttaen, niillä ajetaan ilman kypärää ja niillä ajetaan juopuneina. Tässä tapauksessa, kun kyse on mielipiteeltään selkeästä vähemmistöstä on meidän, enemmistön edustajien, helppo sanoa, että ovatpa nuo toiset hölmöjä ja tyhmiä ja että antaa niiden vaan valittaa koska valittavat turhasta. Sivistynyt, suvaitseva ja kansainvälinen mielipiteemme tekee meistä oikeassa olijoita. Ja ne muut ovat väärässä.
kaupunkipyörät vs. kasvatusperiaatteet
Mutta entä jos kaupunkipyörä-kysymyksen sijaan puhutaankin kasvatusperiaatteista? Jos joku sanoo julkisesti kasvattavansa pojistaan heteromiehiä niin tuomitsetko hänet? Tämä tuli mieleeni koska opiskellessani AMK:ssa eräs herttainen vanhempi naisopettaja sattui näin sanomaan. Vahingossa, eikä kenellekään pahaa tarkoittaen muttei olisi kannattanut. Nimittäin perästä kuului ja kovaa. Koska yleisen mielipiteen mukaan meidän pitäisi antaa kaikkien ihmisten kasvaa juuri sellaisiksi kuin kasvavat? Entä jos joku sanoo että haluaa laihduttaa kesäksi rantakuntoon? Sanotko tuolloin että olet ihana juuri tuollaisena kuin olet ja että ajattelet väärin omasta itsestäsi? Tai jos joku haluaa maailman parhaaksi viulistiksi ja harjoittelee aamusta iltaan, enemmän kuin olisi normaali-ihmiselle terveellistä? Sanotko tuolloin, että teet liikaa työtä unelmasi eteen? Minusta olisi hyvä näissä tilanteissa pyrkiä rakentavaan keskusteluun. Varmasti tämä opettajakin olisi voinut oppia enemmän sillä, että olisi sanottu hyvällä, kuin tuomittu pahalla.
suvaitseva tuomitsija – ikävä tyyppi
Eräs ärsyttävän ihmisen arkkityyppi on rillipää joka kiusaa muita, mutta jota ei saa ojentaa ’koska hänellä on silmälasit’. Tuntuu, että nyky-yhteiskunnassa tällaisia on paljon enemmän, melkeinpä joka asiassa. Olen varma, että esimerkiksi ’Rotukissakasvatusta vastustavat kissaharrastajat’-yhdistykseen löytyisi paljon jäseniä ja jokaisella olisi jokin ”oikea” perustelu mielipiteelleen. Liian moni käyttäytyy aivan kuin ”oikea mielipide” yhdessä asiassa tekisi omistajastaan kaikkien asioiden osaajan ja täydellisen totuuden tietäjän joka voi sitten jakaa valtaistuimeltaan tuomioita toisin- tai siis väärinajattelijoille.
Nyt kesän lähestyessä toivon, että lopettaisimme suvaitsevaisuuden varjolla tuomitsemisen ja opettelisimme käyttämään ajatusten vaihdossa rakentavaa dialogia, vaikka sellaista sokratesmaista jossa eriäviä mielipiteitä lähestytään positiivisesti ja jossa tavoitteena on oppiminen ja paremman yhteiselon mahdollistaminen. Toivon että vastaat ’ei’ jos joku kysyy sinulta tuomitsetko suvaitsevaisuuden varjolla? Minä lupaan itse yrittää olla vähemmän oikeassa, vaikeaahan se minulle toki on, kun en tiedä miltä tuntuu olla väärässä. Sitäpaitsi Kenellä meistä on vara oikeasti tuomita muita? Kukaan meistä kun ei ole täydellinen.
Lue myös:
30 faktaa minusta – osa 1
GEENITESTIN TULOKSET – TUNTEEKO GEENITESTI MINUT PAREMMIN KUIN MINÄ
OLETKO KOSKAAN AJATELLUT LUOVUTTAA SPERMAA?
TONTTULAN ELÄMYSKYLÄSSÄ
MITÄÄNSANOMATTOMUUDEN AIKAKAUSI
AURORA PYRAMIDIT – IGLUJEN UUSINTA UUTTA
HIIHTOLOMA LAPISSA JUURI OIKEAAN AIKAAN
TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA
BLOGLOVIN’
BLOGIT.FI
Oletko koskaan ajatellut luovuttaa spermaa?
Kuva / Free-Photos Pixabaystä
Sperman luovutus voi mahdollistaa unelman toteutumisen. Haluan tällä postauksella lisätä tietoisuutta tärkeästä aiheesta, nimittäin siittiöiden ja munasolujen luovutuksesta. Tuntuu että esimerkiksi verenluovutuksesta puhutaan paljon, mutta sukusolujen luovutus tuntuu olevan tuntemattomampi aihe? Lapsettomuus on ajankohtainen ja vaikea aihe monelle parille ja itsellistä vanhemmuutta pohtivalle, tälläkin hetkellä. Erityisesti sperman luovuttajista on kova pula ja sperman luovutus voi auttaa naispareja ja itsellisiä naisia saavuttamaan unelman perheestä. Myös noin neljännellä lapsettomista pareista lapsi ei ole saanut alkuaan vuoden yrittämisen jälkeen ja myös heille voi olla apua sukusolupankista.
Suomessa ollaan edistyksellisiä siinä suhteessa, että naispareilla ja itsellisillä naisilla on mahdollisuus hedelmöityshoitoihin myös julkisella puolella. Tämä toiminta on ollut käynnissä syksystä 2019 lähtien kun Helsingin ja Tampereen yliopistolliset keskussairaalat aloittivat hedelmöityshoidot lahjoitussoluilla. Nykyään hoitoa on tarjolla maanlaajuisesti yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä.
kysyntä osoittaa että hoidoille on tarvetta
Hedelmöityshoitoja oli aiemmin tarjolla itsellisille naisille ja naispareille vain yksityisten palveluntarjoajilta, hoitomahdollisuuksia oli rajoitetusti ja niiden kustannukset nousivat usein korkeiksi. Sitä millainen tarve hoidoille oli oltiin vain voitu arvella mutta se varmistui heti kun julkisen puolen hoitomahdollisuuksien aukenivat – hoitoihin hakeutui hyvin nopeasti satoja henkilöitä, suurimpana ryhmänä ovat itselliset naiset.
Sukusolujen lahjoittajia rekrytoidaan jatkuvasti aktiivisesti ja jo sadat ovatkin luovuttaneet sukusolujaan käytettäväksi näissä hoidoissa. Enemmistö luovuttajista on kuitenkin munasolujen luovuttajia ja suuri kysyntä onkin nostanut toisen hedelmöityshoidoissa tarvittavan ’raaka-aineen’ eli sperman tarvetta.
Kuva / Andreas Wohlfahrt Pixabaystä
mitä on sukusolujen lahjoittaminen
Sukusolupankkiin lahjoitettuja sukusoluja käytetään ainoastaan julkisen terveydenhoidon lapsettomuushoidoissa. Lapsettomuushoitoihin lähetettävät potilaat käyvät läpi perusteelliset tutkimukset ennen itse hoidon aloittamista. Psykologin keskustelulla varmistetaan myös, että luovuttaja on valmis lahjoituksen antamiseen ja käydään läpi lahjoitukseen liittyviä kysymyksiä ja tuntemuksia. Ja kun hoidossa ollaan edetty niin pitkälle, että sukusolun käyttö on ajankohtaiseksi niin silloin nuo sukusolut haetaan Sukusolupankista. On toki mahdollista tehdä lahjoituksia myös yksityisille klinikoille, jossa tarvetta löytyy myös.
Sukusolupankkiin sukusolut päätyvät siten, että itsensä mahdolliseksi luovuttajaksi tunnistanut henkilö käy läpi lahjoittamiseen ohjaavaan prosessin, luovuttaa solut ja ne todetaan hoitoihin kaikilla tavoin sopiviksi. Sukusolupankit vastaanottavat lahjoituksina sekä munasoluja että siittiöitä. Lahjoitettuja sukusoluja käytetään kaiken tyyppisissä hedelmöityshoidoissa, eli lahjoittaja voi olla varma siitä, että luovuttamansa solut tulevat joka tapauksessa hyvään käyttöön.
Hedelmöityshoitolain mukaan luovuttajan henkilötiedot voidaan luovuttaa hoidon tuloksena syntyneelle lapselle hänen täytettyään 18 vuotta, mikäli henkilö haluaa asian selvittää.
Sperman ja munasolujen luovutus käytännössä
Voit luovuttaa spermaa jos:
- olet perusterve
- olet 20–45-vuotias
- et tupakoi
- siittiösi kestävät pakastuksen riittävän hyvin
- sinulla tai lähisukulaisillasi ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia
- Kudoslain* vaatimat infektiotestaukset ovat negatiivisia
- haluat aidosti auttaa lapsettomia
Voit luovuttaa munasoluja jos:
- olet perusterve
- olet 22–35-vuotias
- et tupakoi
- painoindeksisi (BMI) on korkeintaan 32
- sinulla tai lähisukulaisillasi ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia
- Kudoslain* vaatimat infektiotestaukset ovat negatiivisia
- haluat aidosti auttaa lapsettomia
Mitä ajatuksia tämä kirjoitus sinussa herätti? Voisitko mahdollisesti luovuttaa munasoluja tai siittiöitä?
Lähde: Sukusolupankki.fi