Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Alkaisinko minäkin bloggaamaan jotta saisin ilmaista tavaraa?

Bloggaamisen ajatellaan usein olevan helppoa, vaivatonta ja kerrassaan ihanaa työtä. Bloggaaminen on antanutkin elämääni paljon, ennenkaikkea hyviä ystäviä ja paljon erilaisia kokemuksia joita en olisi varmasti ilman blogia kokenut. Aloitin bloggaamaan vuonna 2012 pelkästään harrastuksena ja vasta oikeastaan viime vuosina bloggaamisesta on tullut myös yksi työni. Useita vuosia kirjoitin siis pelkästään harrastukseksi ja ainoastaan omaksi ilokseni. Olen kuullut useita kommenteja liittyen siihen, että on varmaan mukavaa olla bloggaaja kun saa paljon kaikkea ilmaiseksi? Pitäisikö minunkin alkaa bloggaajaksi? Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksiselitteinen. Avaan tässä postauksessa aihetta teille hiukan mitä bloggaaminen vaatii.

Miten blogimaailma on muuttunut?

Vuonna 2012 blogeja oli vain kourallinen ja oikeastaan melkein kaikki bloggaajat tiesivät toisensa. kaupallisia yhteistöitä ei juurikaan tehty, en aikakaan itse tehnyt. Joskus saatoin saada jotkut treenitrikoot mistä sitten innoissani kirjoitinkin blogiini.  Kaikki bloggasivat huvikseen, eikä kenelläkään ollut omaa kuvaajaa, saati sitten assaria? (Esim. Ruotsissa on siis yleistä, että bloggaajilla on tosiaan assistentti.) Ei ollut käsitettä vaikuttaja/influencer. Pikkuhiljaa bloggaajia alkoi tulla enemmän jokaiseen genreen.  Tuli kaikenlaisia blogeja. Kiiltokuvamaisia muotiblogeja, inspiroivia matkablogeja, tyylikkäitä sisustusblogeja, fitnessblogeja, sillisalaattimaisia lifestyle blogeja, sellaisia miksi tämäkin blogi nykyään luokitellaan. Pikkuhiljaa pr-tomistot alkoivat lähettää kutsuja erilaisiin tapahtumiin ja lanseerauksiin joista sai yleensä kyseisiä tuotteita mukaan testiin/näytteeksi. Yritykset alkoivat myös lähettää tuotteitaan jonkin verran testiin toiveena tietenkin maininta blogissa/somessa.  Alettiin tehdä kaupallisia yhteistöitä, jossa raha vaihtoi omistajaa. Monista bloggaajista tuli yrittäjiä ja moni jätti päivätyönsä saavutettuaan suuren suosion. Yritykset ymmärsivät, että blogggaajan tekemä mainos/suosittelu on usein paljon uskottavampi kuin yrityksen oma ja mainos blogissa säilyy ikuisuuden verkossa, sekä löytyy googlesta hakusanoilla. Toisin kuin vaikkapa lehtimainos,  joka vanhenee hetkessä.

Mitä bloggaaminen minulta vaatii?

Riippuu tietenkin päivitystahdista mitä bloggaaminen vaatii, mutta silti se myös vaatii. Lähinnä aikaa. Se vaatii asioiden ja yhteistöiden sopimista, lukuisia maileja sinne tänne. Se vaatii läsnäoloa ja sitä, että jaksaa olla esillä somessa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Ilman esilläoloa blogilla on harvoin paljon lukijoita, eikä blogilla jolla ei ole laajaa lukijakuntaa voi tehdä paljoakaan kaupallisia yhteistöitä. Vaikka instagram on minulle pelkästään tukikanava, on sen silti päivityttävä joka päivä jotta se tukee bloggaamista. Jos instagramia ei päivitä joka päivä romahtaa sen kattavuus radikaalisti.

Kaikista suosituimmat postaukset ovat niitä missä kerron elämän haasteista, enkä ruusuista. Tämän olen todennut monen muunkin bloggaajan kanssa yhteen ääneen. Se kun menee hyvin ei paljon kiinnosta, vaan ihmiset rakastavat draamaa. On siis pystyttävä antamaan itsestään  jotain. Pelkkiä yhteistöitä ei voi tehdä, muuten lukijat kaikkoavat. On oltava päivitetty mediakortti, jonka voi suoraan lähettää yhteistökumppaneille josta näkee selvästi blogin/instagramin yleisön jaoteltuna, sekä hinnaston mitä erilaisiin yhteistöihin kuuluu. Aina pelkkä seuraajakuntakaan ei merkitse, vaan usein se, että olet juuri oikean tyylinen tyyppi yhteistyöyritykselle. Blogin on päivityttävä säännöllisesti.

On pystyttävä tekemään montaa asiaa yhtäaikaa. Vaikka tämä kaikki kuulostaa kokopäiväseltä hommalta, silti moni tekee lisäksi normaalia päivätyötä kuten minäkin koska pelkkä bloggaamisesta saatu tulo ei riitä tarpeeksi hyvän elämänlaadun takaamiseksi. Jos blogin aloittaa nyt vaatii se uskomattoman määrän työtä, että saa edes yhtäkään tuotetta ilmaiseksi. Niin vaikea on enää erottua suuresta joukosta, ellet sitten ole julkkis. Ja mitäpä ilmaisilla tuotteilla teet, kun ne eivät maksa kuitenkaan laskuja. Itse en tee enää yhteistöitä tuotepalkalla, vaikka niitäkin on tullut joskus tehtyä. Laskutan nykyään aina yhteistöistä erikseen. Vain ja ainoastaan silloin jos tuote tai palvelu on sellainen jonka olisin ostanut muutenkin ja koen, että minulle on siitä merkittävää hyötyä, suostun vaihtokauppaan. Bloggaaminen vaatii yrittäjähenkistä ja myynnillistä otetta nimittäin kaikki yhteistyöt eivät tule pelkästään blogiportaalin kautta.  Itsekin on pystyttävä markkinoimaan itseään.

Muista myös oma yksityisyys

Vaikka jaankin blogissa ja somessa paljon, jätän myös hyvin paljon jakamatta. Suurimman osan. Moni ystäväni onkin sanonut, että lopulta olen hyvin yksityinen ihminen ja blogin/somen kautta välittyy vain murto-osa. Olen sitä mieltä, että sieluaan ei kannata antaa blogille ja jokaisen on hyvä pohtia mitä haluaa jakaa ja mitä ei. Puhelimen käyttöä ja koneella oloa on hyvä rajata, ettei kaikki aika mene vain päivittämiseen ja onlinessa olemiseen. On oltava myös muuta, nimittäin se elämä on ihan muualla kuin koneella tai puhelimen ruudulla.

Mitä bloggaaminen opettaa?

Ensimmäiseksi tulee mieleen, että bloggaaminen opettaa sietämään arvostelua. Bloggaaja asettaa usein itsensä arvosteltavaksi vapaaehtoisesti, mikä vaatii luonteelta paljon. Bloggaaminen on julkista työtä, ellet sitten bloggaa anonyymisti vaikkapa koiranasi. Bloggaajat saavat paljon arvostelua osakseen, eikä se aina ole positiivista. Nahka kovettuu ja ymmärtää sen, että monella on yksinkertaisesti vaan tarve arvostella. Bloggaaminen opettaa myös sitä, että seisoo aina omien sanojensa takana, eikä hätkähdä pienistä. Itse olen onneksi välttynyt pahimmalta loalta, mutta kaikki eivät ja jotkut ovat tietysti persoonaltaan herkempiä kuin toiset. Bloggaaminen on opettanut ilmaisemaan itseään ja olemaan sitä mitä haluaa.

”Pahin vankila, johon voit itsesi saattaa, on pelätä muiden mielipiteitä.”

-Tuntematon

Lue myös:

Kädet kertovat tarinasi

Kädet kertovat tarinasi

Suurin unelmani ei ole toteutunut

Suurin unelmani ei ole toteutunut

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

 

4 kommenttia

  1. Ansku - Glitteri addikti kirjoitti:

    Tosi hyvä kirjoitus ja rehellisiä ajatuksia.

    Itse olen huomannut, että kovalla työllä blogin voi saada ihmisten tietoisuuteen. Olen kirjoittanut blogia nyt vuoden, mutta iloitsen että päivä päivältä lukijavirta kasvaa ja on nyt jo mielestäni todella hyvällä tasolla verrattuna siihen miten lyhyen aikaa olen vasta bloggaillut. Mutta kovaa työtä se on vaatinut eikä missään nimessä ole ollut helppoa!

    http://Www.glitteriaddikti.fi

    • minna kirjoitti:

      Vautsi, sulla on kyllä hieno blogi. Onnea ja menestystä sille, yleensä aina tekevälle töitä riittää alalla kuin alalla. Moni vain ajattelee, ettei tarvitse tehdä mitään jotta menestyy. Kaikkea hyvää syksyysi ja kiitos kommentista. <3

  2. Milla / www.moonshapedlittlebox.fi kirjoitti:

    Olipa mielenkiintoinen postaus! 🙂 Paljon samoja mietteitä on ollut täälläkin ja bloggaamiseen tosiaan saa menemään todella paljon aikaa julkaisutahdista, tavoitteista ja laadusta riippuen. Antoisaa tämä on silti ja kehittää todella paljon sekä itseä, että kirjoitus- ja kuvaustaitoja eri ohjelmien ja koodien käytön lisäksi. ^^

    • minna kirjoitti:

      Kiitos kun luit. Bloggaaminen on ehdottoman antoisaa ja kehittävää työtä kun sen oikein oivaltaa. Kehitettävää löytyy jatkuvasti. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *