Tänään on minun ensimmäinen äitienpäivä, ja on sanomattakin selvää, että se tuntuu todella merkitykselliseltä. Muskeli on tuonut elämääni niin paljon rakkautta ja iloa, ja kuten usein sanotaan, kun lapsi syntyy, myös äiti syntyy uudelleen. Äidin rakkaus on jotain niin sanoin kuvaamatonta ja ainutlaatuista, jotain, mitä en ole aiemmin täysin pystynyt ymmärtämään. Kun oma lapseni on osa minua, se luo syvän yhteyden ja tunteen, jota en osaa sanoittaa.

Äidiksi tuleminen on avannut minulle uuden maailman täynnä ihmeitä, haasteita ja kasvun mahdollisuuksia. Se on opettanut minulle kärsivällisyyttä, anteliaisuutta ja rajatonta rakkautta. Jokainen hetki Muskelin kanssa on arvokas ja ainutlaatuinen, ne hetket muodostavat meidän yhteisen tarinamme.

Tämä matka äitinä on myös opettanut minulle, että jokainen äitiyden kokemus on yksilöllinen ja erityinen. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla äiti, vaan jokainen meistä löytää oman polkunsa ja tapansa rakastaa ja hoitaa lastaan. Meidän tarinamme äiteinä muotoutuvat omien kokemustemme ja arvojemme pohjalta.

Tänään haluan toivottaa kaikille äideille, tuleville äideille ja äitienpäivää viettäville sydämellistä juhlapäivää. Muistetaan arvostaa ja rakastaa toisiamme, sillä äitiys on yksi elämän kauneimmista ja arvokkaimmista lahjoista.

KIITOS ensimmäinen Äitienpäivä

Tänään, ensimmäisenä äitienpäivänäni, haluan pysähtyä kiitollisuuden äärelle. Kiitän Muskelia siitä, että hän on avannut sydämeni äidin rakkaudelle ja opettanut minulle niin paljon. Kiitän puolisoani, joka on tukenut minua matkallani ja jakanut tämän ainutlaatuisen vanhemmuuden kokemuksen kanssani. Kiitän myös itseäni siitä, että olen kasvanut ja kehittynyt äitinä, tehden parhaani joka päivä.

Äitienpäivä on myös muistutus siitä, että jokainen äiti ja lapsi ansaitsee rakkautta ja arvostusta. Se on päivä juhlistaa kaikkia äitejä ja tunnustaa heidän merkityksensä elämässämme. Samalla se kannustaa meitä kaikkia olemaan empaattisia ja ymmärtäväisiä toisten äitien kokemuksia kohtaan.

Pohdintaa yksinäisyydestä

Eilen vietettiin lapsettomien lauantaita, ja sekin herätti ajatuksia. Moni muistaa täällä vuosia sitten kirjoittamani tekstit, joissa olen kirjoittanut suuresta haaveestani saada oma perhe. En koe varsinaisesti kärsineeni lapsettomuudesta, mutta kaipuu jakaa elämä jonkun kanssa, ja parhaimmillaan saada myös oma lapsi on ollut vahva. Nyt tämä onni, jota koen on vaikea edes käsittää.

Usein kun joku kysyy, onko ollut rankkaa vauvan kanssa tai miten olen jaksanut, mieleeni tulee hetket, kun olin yksin, enkä olisi oikeasti jaksanut. Silloin muutama tärkeä ystävä, kysyi kuinka voin, mutta harvempi. Olen kokenut rankimmat hetkeni silloin, kun olen ollut yksin ja asunut yksin. Yksinäisten ihmisten ääni kuullaan mielestäni aivan liian harvoin. Tarkoitukseni ei ole sanoa, että yksin asuva ihminen olisi automaattisesti yksinäinen tai onneton, sillä en itsekään ole kokenut noita tunteita kuin joinakin aikoina elämässäni. Mutta yhtä lailla yksinäisiä ja onnettomia on olemassa, aivan kuin ylikuormittuneita äitejäkin. On myös niitä, jotka enemmän kuin mitään toivoisivat kumppania ja perhettä. Onni ei kuitenkaan riipu toisista ihmisistä, mutta minulle henkilökohtaisesti perhe on ollut suuri haave, jonka puuttuminen on aiheuttanut tyhjyyden ja sisäisen kaipuun tunnetta, vaikka olisinkin ollut sinut itseni kanssa.

Usein kun joku kysyy, onko ollut rankkaa vauvan kanssa tai miten olen jaksanut, mieleeni tulee hetket, kun olin yksin, enkä olisi oikeasti jaksanut.

Tästä päästäänkin siihen, että usein tehdään virheellisiä oletuksia siitä, että tietty elämänvaihe olisi automaattisesti jonkinlainen vaikka todellisuudessa koetut asiat voivat olla hyvinkin yksilöllisiä. Jokainen meistä kokee elämän eri tavalla ja omasta näkökulmastaan. Mikä toiselle voi olla haaste, voi toiselle olla juuri se voimavara ja merkityksellinen ajanjakso elämässä.

On tärkeää ymmärtää, että emme voi yleistää tai asettaa muiden kokemuksia omien odotustemme pohjaksi. Jokaisella meistä on oma polkumme kuljettavana, omat haasteemme ja onnemme. Kun pystymme hyväksymään ja kunnioittamaan toistemme yksilöllisiä kokemuksia, avautuu mahdollisuus nähdä maailma monimuotoisempana ja rikkaampana. Jokainen tarina on ainutlaatuinen, ja jokainen kipu on yksilöllinen, joten haluan välittää voimaa ja ymmärrystä lapsettomuudesta kärsiville.

Erilaiset vaiheet kuuluvat elämään

Sen sijaan, että automaattisesti olettaisimme tietyn elämänvaiheen olevan jonkinlainen, voisimme avata mielemme ja sydämemme uusille mahdollisuuksille ja yllätyksille. Ehkä juuri siinä vaiheessa piilee jotain arvokasta ja merkityksellistä, jota emme olisi osanneet odottaa.

Jokainen meistä kantaa oman tarinansa ja elämänsä taakan, ja se tekee meistä ainutlaatuisia. Emme voi verrata itseämme toisiin tai asettaa odotuksia sen perusteella, mitä muut ovat kokeneet. Meidän tehtävämme on kuunnella omia sydämiämme, löytää oma polkumme ja omaksua jokainen elämänvaihe avoimin mielin.

Joten muistakaamme arvostaa ja kunnioittaa toistemme yksilöllisiä kokemuksia ja tarinoita. Elämässä ei ole yhtä oikeaa tapaa kokea asioita.

Ajattelen, että nyt on minun vuoro olla onnellinen. Minulla on sellainen olo, että olen taistellut elämäni rankimmat taistelut. Vaikka en koskaan tiedäkään, mitä elämä tuo tullessaan. Niin kauan kuin pidän uskon sydämessäni ja säilytän avoimuuden uusille kokemuksille, tiedän, että parhaat hetket ovat vielä tulossa. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus luoda merkityksellisiä muistoja ja löytää onnea.

Tänään haluan toivottaa kaikille äideille, tuleville äideille ja äitienpäivää viettäville sydämellistä juhlapäivää. Muistetaan arvostaa ja rakastaa toisiamme, sillä äitiys on yksi elämän kauneimmista ja arvokkaimmista lahjoista.

Ps. Elämäni kunnossa-podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan maanantaina 22.5 Suplassa! 

LUE MYÖS:

VAUVAVUOSI ON KOHTA TAKANA

SYNNYTYSKERTOMUS

TYTTÖ SINÄ OLET VAHVA – KASVUTARINA

 

 TOIVOTTAVASTI TAPAAMME  MYÖS SOMESSA

INSTAGRAM

FACEBOOK

BLOGLOVIN’

BLOGIT.FI