Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Miten suhtaudun stressiin ja miten opin olemaan stressaamatta

Olen ollut aikanaan aikamoinen stressaaja. Kaikki on tekemättä, kaikki kaatuu päälle, on sitä ja tätä ja tuota. On yritys,  siivoamista, asioiden hoitoa,  ja vielä tuokin on kysymässä palvelusta ja naapurin tukkakin pitäisi leikata, ja ja ja. Liikkua ei ehdi millään, kun on koko ajan kiire, mutta viikonloppuisin on kyllä saatava ainakin sixback kun on ollut niin rankkaa. Kaatukoon vaikka koko talo päälle, mutta kaljani olen ansainnut, niin ja sunnuntaina ainakin pitsan ja silloin en varmasti tee mitään siis en kerrassaan mitään koska tämä elämä on yhtä kaaosta ja mä tarviin lepopäivän aikakin kerran kahteen viikkoon, kun oon ihan poikki ja sitten tuleekin kamala morkkis kun sunnuntain vaan makasin ja olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä ja tuota.

Ok, ehkä vähän kärjistetty. Kaljaa en ole koskaan juonut ja liikkumaan olen ehtinyt ihan aina vaikka olisi ollut millainen stressi, tosin siitäkin saa stressin aiheen tarvittaessa. Tiedän, joidenkin mielestä en todellakaan tiedä mitä stressi on kun minulla ei ole lapsia, 5oo neliöistä omakotitaloa, nurmikkoa mitä ajaa, perunapeltoa, ja ties mitä lehmiä lypsettävänäni. Stressi on yksilöllistä sillä tasolla millä ihminen itse elää, ei ole siis päivän selvää että kiireinen ihminen on vaan stressaantunut vaan liian vähäinenkin tekeminen ja riittämättömyyden tunne voivat olla yhtä stressaavia kuin kiire ja liiallinen tekeminen. Kuitenkin on fakta että meillä jokaisella on se sama 24h vuorokaudessa käytettävissämme.

Kuva viime kesältä.

No voin kertoa että elämässäni on ollut paljonkin stressaavia elämäntilanteita ja voi kauhistus miten paljon niistä on stressattu. Vuoden 2012 jälkeen olin varmaan stressi tasojeni huipussa monestakin (minulle stressin ovat aiheuttaneet juurikin kiire, vastuu, yrittäjyys  ja kohtuuttoman suuret ja ehkä epärealistiset vaatimukset itseäni kohtaan) eri syystä ja sitten vasta alkoi pikkuhiljaa tapahtumaan muutosta. Kertakaikkiaan tajusin että jos vielä stressaan, kyllä tässä henki lähtee ja samaan aikaan eräs viisas opetti minulle että on tärkeintä osata olla stressaamatta. Oma mielenhallinta on se mikä pitää meidät stressaantumatta. Elämää voi muuttaa koska tahansa, eikä ole pakko jäädä tekemään sitä mitä on aloittanut tekemään 10 vuotta sitten, ihan vain siksi että on joskus aloittanut ja tottunut siihen. Pitää tehdä  sitä, mistä pitää ja lopettaa se, mistä ei pidä. Tavoitteet ja unelmat taas saavat aikaan positiivista stressiä ja inspiraatiota, ja koen että ne asiat pitävät minut motivoituneena ja liikkeessä.

Aina tulee tilanteita joissa on monta rautaa tulessa ja aikataulut paukkuu, mutta sillä ei oikeastaan ole väliä kunhan vain opettelee olemaan stressaamatta vaikka stressin aiheita  olisikin. Jotenkin pikkuhiljaa aloin oppimaan tuota taitoa ja sitten hoinkin paljon itselleni päivittäin että pidä huolta että et stressaa liikaa, muuten alat voimaan huonosti. Tässä auttoi mm. se että asia kerrallaan.  Jos tein jotakin keskityin vain ja ainoastaan siihen asiaan mitä sillä hetkellä tein, opin tyhjentämään mieleni muista asioista. Keskityin oikein kunnolla siihen etten mieti listaa tekemättömistä töistä, tai mieltä painavista murheista. Opin elämään tätä hetkeä ja tätä päivää, silloin opin onnistumaan siinä että minulla saattoi olla ja on tälläkin hetkellä monta asiaa mielenpäällä ja tekemättä, mutta en juurikaan niistä murehdi tai saatan murehtiakin mutten liikaa. Huomaan etten ole se ihminen joka murehtisi esimerkiksi töissä tapahtunutta traagista tapahtumaa enää paljoakaan kotona, ja pystyn aika hyvin heittäytymään hetkeen kuin hetkeen. En ole mikään downshiftaaja ja tykkään välillä hektisestä menosta, mutta tiedän rajani.

Kaikkeen ei voi vaikuttaa, esimerkiksi jos bussi on myöhässä ja tajuat että sen takia myöhästyt töistä ei auta vilkuilla kelloa koko ajan ja huutaa bussikuskille, koska et tuolloin vain voi vaikuttaa asiaan mitenkään. Käytät vain aivan turhaa energiaa meuhkaamiseen,  kun voit aivan hyvin hyväksyä asian, soittaa töihin ja istua ihan tyynen rauhallisesti loppumatkan paikallasi.  Olen myöskin oppinut etten mieti liikaa tulevaa, vaikka näenkin että on järkevää katsoa tulevaisuuteen ja nähdä elämä kokonaisuutena ja siellä ne omat haaveet ja tavoitteet. Joskus asioita vain kasaantuu, ja sekin on hyväksyttävää, sitten vain lähdetään purkamaan pinoa pala palalta.

Kuva viime kesältä.

Minulla on ystäviä jotka tykkäävät suunnitella paljon asioita reilusti etukäteen, enkä sano että siinä on mitään vikaa. Olen vain oppinut että on ihan ok sanoa etten tiedä missä olen silloin, koska suunnitelmani ovat auki. Se vähentää minun stressiäni etten lyö miljoonia aikatauluja lukkoon ja sitä kautta kuormita mieltäni liikaa. Olen opetellut myös sanomaan ei ja tietyllä lailla olemaan välittämättä muista ja sitä mitä muut minusta ajattelevat. Jos muilla on kaaos päällä, en saa sen antaa vaikuttaa itseeni ja voin olla itse vain ja ainoastaan vastuussa omasta käytöksestäni. Positiivinen ajattelu auttaa kaikessa tässäkin, eikä pidä antaa toisen huonon päivän tarttua. Sen sijaan positiivisuutta ja optimistisuutta voi yrittää tartuttaa, ja se yleensä tarttuukin.

Joitakin asioita on pakko valmistella etukäteen, mutta loppujen lopuksi katson nykyään aika vähän kalenteria. Tiedostan tietyt tärkeät päivämäärät ja missä minun kuuluu olla, mutta usein katson kokonaisuuden kevyesti etukäteen ja menen sitten päivä kerrallaan tietäen missä minun täytyy huomenna olla. Rutiineja pitää olla ja pidänkin niistä, mutta niitäkin olen oppinut noudattamaan rennolla otteella. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on aika itsenäistä, mikä myös tukee tätä kaikkea. Toki töitä on paljon, mutta se että teen parhaani kussakin elämäntilanteessa riittää.

Ihminen luo itse itselleen paineet työn, opiskelun, perheen, harrastusten ja ihmissuhteiden suhteen. 

Olisi tärkeää tunnistaa itsessä stressin oireet mahdollisimman pian, vaikka tämän tiedostaminen voi olla vaikeaa ja usein oireet laitetaan vain ahkeruuden ja kunnollisuuden syyksi. Stressi aiheuttaa monelle sen että syödään epäterveellisesti ja lopetetaan liikunta, mikä todellisuudessa lisää stressiä entisestään. Oma hyvinvointi ja itsestä huolehtiminen on kaiken pohja, ja vain silloin kun voit itse hyvin voit olla hyvä myös toisille <3 Näin ja lukuisilla pienillä asioilla olen saavuttanut itselleni tyyneyden ja rauhan vaikka ympärillä olisi myrsky.

Edellinen postaus: Miksi draama kiinnostaa ihmisiä

Instagram: @tyttosinaoletvahvaofficial

Facebook: Tyttö sinä olet vahva

snapchat: vahvatytto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *