Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Liikutko vain kulutusajattelun vuoksi?

Moni ihminen liikkuu liikunnan ilosta, pysyäkseen kunnossa ja edistääkseen terveyttä. Osa harrastaa kilpaurheilua, jotkut ammatikseen, jotkut kilpailuhenkisyyttään. Moni liikkuu myös pelkästään laihtuakseen ja kuluttaakseen kaloreita. Työskentelen sairaanhoitajana syömishäiriöisten parissa ja kulutusajattelu on läsnä usein liikkumiseen liittyvissä asioissa. Tästä sain idean nostaa esille aiheen liikunnasta ja liiallisuuksiin menevästä kulutusajattelusta. Toki liikunta on hyvä keino painonhallinnassa ja painonpudotuksen tukena, mutta milloin kulutusajattelu menee överiksi?

Onko aktiivinen treenaaminen elämäntapa vai ohjaako kulutusajattelu liikkumistasi?

Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Tuntuu kuitenkin, että nykyään ollaan menossa valitettavasti kahteen eri suuntaan. On niitä ihmisiä, jotka eivät liiku ollenkaan ja sitten taas heitä jotka treenaavat säännöllisesti melkein samanlaisia määriä kuin ammattiurheilijat. Kultainen keskitie tuntuu olevan monella kateissa ja oma tavoitteellinen liikunnan harrastaminen voi perustua pelkästään kulutusajatteluun tai pakkoon. Liikunnalla toki saa nollattua hyvin päätä vaikkapa raskaan työpäivän jälkeen, mutta joskus se voi olla myös tapa paeta omia negatiivisia tunteita, eikä kohdata niitä. Joskus liikuntaan liittyy voimakas tarve kontrolloida omaa kehoa tai siihen liittyy ruokailuun liittyvää ahdistusta tai kompensointia. Jokainen on varmasti kuullut jonkun toteavan, että;  ”Pitääpä lähteä lenkille kun on tullut syötyä paljon.”  Monelle tuo on  harmiton letkautus, mutta monelle myös jokapäiväinen toimintatapa ja loputon kierre. Vaikka liikunnalla saa toki kulutettua kaloreita, on runsaan syömisen kompensointi liikunnalla lähes mahdotonta. Tällöin liikunta ei välttämättä enää tuota hyvää oloa vaan on lähinnä pakonomaista ja suorittavaa.

Loppu kulutusajattelu kierteelle

Jatkuvasta vain kulutusajatteluun perustuvasta liikunnasta on harvoin paljon iloa. Päinvastoin se on usein ilontonta, eikä tue henkilön tavoitteita ja henkistä hyvinvointia. Itseään ei kannata pakottaa ja tuomita liikkumaan syömisen jälkeen. Moni liikkuu pääasiassa ulkonäölliset tavoitteet mielessään ja heillä kulutusajattelu voi olla pinnalla muita ihmisiä enemmän. Ankaruuteen ja rankaisuun perustuva suhde liikuntaa on harvoin palkitsevaa. Liikunnan tulisi tuottaa hyvää oloa ja antaa raikkautta elämään, ei viedä sitä pois. Vaikka et liikkuisi kuten huippu-urheilija, etkä liiku pakonomaisesti tunteja päivässä voi liikunnan määrä omaan sietokykyyn ja elämäntilanteeseen nähden olla sittenkin liian suuri ja asiaa kannattaa tarkkailla.  Lihomisen pelko ohjaa myös monen liikuntatottumuksia, mikä on myös hyvä tunnistaa.

Hyvinvoiva keho ja mieli

Hyvinvoiva keho ja mieli on parhaimmillaan silloin kun elämässä vallitsee tasapaino eri osa-alueiden välillä. Jokainen meistä on yksilö ja se millä saavutamme hyvän ja tasapainoisen olon voi erota paljonkin toisistaan. Jos kulutusajattelu hallitsee liikunta tottumuksia voi siitä päästä eroon pikkuhiljaa päästämällä irti vanhoista tottumuksista ja rutiineista. Myös lajeja joita harrastaa kannattaa miettiä ja joissain tapauksissa esimerkiksi pallopelit, sosiaalinen liikunta tai eritystä taitoa vaativat lajit vievät ajatuksia pois jatkuvasta kulutusajattelusta. Kaikenlainen mittaaminen, kalorien, askelten ym. kannattaa jättää myös pois jos kulutusajattelu on päällimmäinen syy harrastaa liikuntaa ja siitä toivoo pääsevänsä eroon.

Liikutaan ja nautitaan rennosti elämästä. 

Lue myös:

Laskut järjestyksessä – Elämä kunnossa

 

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

 

2 kommenttia

  1. Hanna kirjoitti:

    Tosi tärkeä aihe ja olet AIVAN oikeassa, hyvä postaus <3. Nykyään kun jaetaan vinkkejä, kuinka kevyt olo tulee, kun heti ruuan jälkeen lähtee kävelylle. Hei cmoon, miksi heti ruuan jälkeen pitäisi olla "kevyt olo" :D?
    Ja juurikin tuo, että "ansaitaan" herkuttelu tai "häädetään morkkis" mahdollisimman kovalla treenillä kertoo jo ei-terveestä suhtautumisesta liikuntaan SEKÄ ravitsemukseen. Normaaliin elämään kuuluu ruoka, herkut, treenit ja levot. Niitä kun sotkee tasaisesti pitkin vuosia, niin eiköhän täällä pystyssä pysy ja tavotteetkin saavuta, kun elää sen mukaisesti, mutta rennosti :)!

    • minna kirjoitti:

      Kiitos kommentistasi. Hyvin sait kiinni ajatuksistani ja täydensit hyvin sanojani. Olen samaa mieltä, että noita hiukan ”vastuuttomia” vinkkejä syötetään monesta eri suunnasta ja ihmisten normaali suhde liikuntaan ja ravintoon saattaa vääristyå. Mukavaa kesän jatkoa sinulle Hanna. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *