Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Pahimman pelko on varjostanut elämääni

Tiedättekö sen tunteen kun tuntuu ettei mikään onnistu, vaikka kaikki menee oikeastaan ihan hyvin. Sellainen inhottava tunne takaraivossa on varjostanut elämääni oikeastaan aina. Jännittää, että entä jos en pysty ja kaikki meneekin penkin alle. Vaikka pidän itseäni melko yritteliäänä, rohkeana ja aikaansaavana tarpeen tullen, tunnistin itsessäni vuosia sitten vahvan pahimman pelon. Pahimman pelko kuvaa tunnetta parhaiten, en osaa selittää sitä muuten. En tunnista, että olisin koskaan jättänyt sen takia asioita tekemättä mutta varmasti kokonaisvaltaisesti tämä on vaikuttanut mielialaani ja jollain tapaa siihen mitä olen saanut aikaan.

Pystyn mihin haluan vai pystynkö?

Aihe tuli mieleeni kun luin Johannan postauksen: SÄ PYSTYT IHAN MIHIN VAAN JA NIIN MUUTEN MÄKIN! Johanna kirjoitti aiheesta hyvin ja tsemppaavasti. Ajattelen itsekin niin, että moneen asiaan pystyy kun vaan sanoo tavoitteet ääneen, tekee päätöksen ja lähtee sitä kohti. Johanna kirjoitteli artikkelissaan myös, ettei koskaan mieti epäonnistumista, eikä ikinä käytä sekuntiakaan aikaa siihen. Tässä tulee se ero. Itse mietin ja olen miettinyt paljon epäonnistumista. Esimerkiksi opiskellessani tiesin alitajunnassa, että tulen valmistumaan ja minusta on siihen mutta toisaalta mielessäni kävi ajoittain ajatus siitä, että mitä jos jotain käy enkä valmistukaan määräajassa tai ollenkaan. Saatan joskus pelätä myös sanoa mielipiteitäni suoraan varsinkin läheisille ihmisille, koska jollain tapaa pelkään heidän reaktioitaan. Vaikka tiedän, että minulla on oikeus mielipiteisiin, huomaan vältteleväni konflikteja joskus oman hyvinvointini kustannuksella. Olen kehittynyt tässä paljon vuosien varrella, mutta silti siinä on vielä paljon kehitettävää.

Jos pelkoa ei olisi, olisiko saavuttanut enemmän?

Ilman pahimman pelkoa elämä olisi varmasti helpompaa, mutta olisinko saavuttanut enemmän ilman pelkoa epäonnistumisesta? En välttämättä usko, juurikin rohkeuteni takia. Tai sitten olisin saanut aikaan jotakin hyvin suurta. Olen pelosta huolimatta tehnyt rohkeasti asioita mitä olen halunnut ja mielestäni onnistunut niissä hyvin. Sinänsä ristiriitaista, että ihminen joka kärsii pahimman pelosta on kuitenkin melko rohkea. Kokonaisuutena olen kuitenkin onnistunut elämässäni tekemään asioita mitkä ovat tuntuneet oikealta, enkä ole antanut pahimman pelon ikinä rajoittaa tavoitteiden asettamista. Olen asettanut tavoitteet ja lähtenyt niitä kohti pelosta huolimatta. Pelko on ollut läsnä muttei ole onneksi saanut minusta liian varovaista. Elämän mittaisella matkalla aion työstää asiaa paremmaksi.  Ihailen ihmisiä jotka eivät käytä sekuntiakaan epäonnistumisen miettimiseen ja uskon, että voin muuttaa itseäni asiassa jonkin verran. Ikä tekee myös selvästi tehtävänsä ja lievittää tuntemuksia.

Onko teillä kokemusta pahimman pelosta, entä ajatteletteko epäonnistumista? Miten pahimman pelosta voisi päästä eroon?

LUE MYÖS:

LAJIT JOTKA MOTIVOIVAT MINUA NYT

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *