Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Toiveikkuus – Uusi alku elämälle

toiveikkuus

Halusin jostain syystä kirjoittaa toiveikkuudesta. Unelmista ja haaveista ja siitä miten tärkeitä ne ovat meille. Näen ympärilläni paljon toivottomuutta ja epäonnistumisen tunnetta. Itsensä syyllistämistä ja uupumusta. Olen ajoittain itsekin ollut uupunut. Osittain tätä näkee hoitotyön kautta, mutta paljon myös ihmisten kautta joilla ei ole mitään näennäistä ongelmaa tai sitten sitä ei ole vain tiedostettu. Kaikenlainen pahoinvointi on todella yleistä. Siihen voi olla monia syitä,  osa syvempiä ja sitten on vähän pinnallisempia, mutta suuren osan aiheuttaa stressi. Koetaan, ettei mikään riitä. Aina pitäisi olla parempi, tehokkaampi, laihempi, lihaksikkaampi, positiivisempi ja kaikinpuolin vain täydellinen. Ihan turhaan, koska kukaan ei ole täydellinen. Ihmisillä on paljon murheita ihmissuhteissa, perheissä, työssä, jaksamisessa, opiskelussa, taloudessa ja ihan oman itsensä kanssa. On vaikea sanoa oliko ongelmia ennen näin paljon vai eikö niistä vain puhuttu. Hukutettiinko ne jotenkin johonkin, mistä ei vaan koskaan puhuttu ja oireet ilmenivät sitten milloin mitenkin. Vieläkin ongelmien käsittelyssä on ongelmia. Täysin se ei tule varmasti koskaan muuttumaan koska ihmisluonto on aina sama.  Pyrimme suojelemaan itseämme sillä, että emme kohtaa ongelmiamme. Toiveikkuus elämässä on lahja. On onni jaksaa kantaa vaikeudet ja nähdä aina valoa tunnelin päässä, silloinkin kun voimat loppuu, silloinkin kun kaikki tuntuu toivottomalta.

Uusi alku

Niin kauan kun on toivoa on mahdollisuus ja jokainen päivä ja hetki antavat meille sen mahdollisuuden. Miksi pitäisi olla niin täydellinen ja pystyvä? Miksi rangaista itseään tai pyrkiä tavoitteisiin jotka joku muu on meille asettanut?  Miksi verrata itseään muihin, koska me jokainen olemme erillinen yksilö. Kaikki erilaisia ja ainutlaatuisia. Onni ei tule siitä, onni on sydämessä jokaisessa hetkessä. Se on mielentila joka ei synny tekemällä, se syntyy oikealla asenteella elämään, kyvyllä aistia, nauttia ja tuntea. Olla armollinen itselleen ja ymmärtää, että epäonnistumiset ja pettymykset kuuluvat elämään. Jokainen meistä, epäonnistuu, pettyy ja tekee virheitä. Miksi rangaista itseään turhaan kun voi hyväksyä virheet ja oppia niistä. Pikemminkin itseään tulisi kannustaa. Mennyt kulkee aina mukanamme, se meidän täytyy ymmärtää ja tehdä rauha sen kanssa. Aina on kuitenkin mahdollisuus aloittaa alusta. Olen opetellut kaatumisten jälkeen nousemaan ylös joka kerta, en jää maahan makaamaan vaan nousen ylös ja jatkan taas yhden kolhun viisaampana. Elämä on täynnä mahdollisuuksia, pieniä ja suuria. Joka ikinen hetki on mahdollisuus tarttua niihin, tarvittaessa muuttaa suuntaa ja tehdä täyskäännös.

Kuvat / Ilmainen kuvapankki Pixabay

 

 Musta sydän Apple  SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *