Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Muutto lähestyy

Kuva / Yasmina Godden

Tuleva viikonloppu tulee olemaan jälleen työntäyteinen, nimittäin luvassa on muuttopuuhia. Opiskelujen ollessa takanapäin ja neljän vuoden yhteisöasumisen jälkeen olen alkanut kaivata omaa kotia. Sopiva koti löytyi hetkessä, eikä muuttomatka ole onneksi sen pidempi kuin 400m. Vanha töölöläistunnelma viehättää edelleen ja uudessa kodissa on samaa tyyliä kuin kahdessa aiemmassa asunnossa täällä Helsingissä asuessani.  Asunto on valoisa kaksio ihan kivenheiton päässä. Muutto on tarkoitus toteuttaa ensi viikonloppuna.

Tavaran paljous kauhistuttaa

Ensimmäiset muuttolaatikot on pakattu jo eilen ja uskomatonta miten paljon lähes tyhjän näköinen asunto voi pitää sisällään. Kaapit vetävät tavaraa yllättävän paljon. Muuttaessani Jyväskylästä karsin paljon astioita ja muuta ylimääräistä pois mutta tuntuu edelleen, että tavaraa riittää. Vaatteita olen karsinut lähes vuosittain mutta vaatteista pitävänä niitä tuntuu kertyvän lisää samaan tahtiin.  Joitain tavaroita on taas kantanut muutosta toiseen koko elämän ja niistä on vaikea luopua, eikä tarvitsekaan. Joillain esineillä voi olla korvaamaton tunnearvo. Jossain vaiheessa pakkausta alkaa kuitenkin tavaran paljous kauhistuttaa ja asioita lentää roskikseen herkemmällä kädellä. Yritän olla kuitenkin tarkka, nimittäin olen liian monta kertaa joutunut tilanteeseen, että olen heittänyt jotakin pois ja joutunut ostamaan sitten uuden samanlaisen tilalle.

Uusi sisustus

Uusi asunto tuo aina mukanaan uuden sisustuksen. En aio uusia kuin muutaman jutun ja aion muuttaa lähes kaikilla vanhoilla tavaroilla. Jonkin verran uuttaa tulee hankittua ihan tarpeeseen mutta muutamat ajattomat ja laadukkaat kalusteet on tullut hankittua niin, että niitä pidän ihan mielellään matkassa. Pari keittiönpöytää on jäänyt matkan varrella, joten sellaisen hankinta on ainakin edessä. Olen kahden vaiheilla. Pyöreä vai suorakaide? Siinäpä pulma. Asia minkä tiedän on, että haluan ympärilleni valoa, vaaleutta ja raikkautta.  Sitä oon luvassa varmasti kunhan saan ajan kanssa kaiken valmiiksi.

Loppuun muutama muuttovinkki:

  1. Älä stressaa muutosta. Vaikka muutto onkin listattu yhdeksi stressaavimmista kokemuksista ihmisen elämässä ja sitä verrataan jopa avioeroon, suhtautuminen vaikuttaa paljon. Pyrin ajattelemaan muuton hyvänä mahdollisuutena laittaa tavarat järjestykseen. Uusi koti motivoi ja päämäärän ajattelu helpottaa taakkaa.
  2. Riskit muuttomiehet ja tarkat järjestelijät koolle.  Tosi ystävät vaivautuvat paikalle muuton edessä ja tietty hyvä jos paikalle pääsee ne riskeimmät ja aikaansaavimmat kaverit. Jokaiselle käsiparille löytyy kuitenkin paikkansa ja pienikin apu kannattaa vastaanottaa. Hyvät tyypit ovat tarpeen aina ja on tärkeää, että muutossa säilyy hyvä tunnelma vaikka itse muuttaja saattaakin hajoilla välillä.
  3. Organisoi. Edes jonkin verran. Muuttoauto ja jonkilainen apu on hyvä olla, pakut ovat varattuina usein kuun viimeisinä viikonloppuina, joten varaa ajoissa niin saat sen minkä haluat. Pakkaa tärkeimmät ja sitten vaan kanna ja toimi. Jos et ehdi panostaa pakkaamiseen älä huoli. Pääasiat, että tavarat siirtyvät tavalla tai toisella paikasta toiseen. Muuttolaatikossa et kuitenkaan aio niitä säilyttää.

Lue myös:

Pahimman pelko on varjostanut elämääni

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’

Pahimman pelko on varjostanut elämääni

Tiedättekö sen tunteen kun tuntuu ettei mikään onnistu, vaikka kaikki menee oikeastaan ihan hyvin. Sellainen inhottava tunne takaraivossa on varjostanut elämääni oikeastaan aina. Jännittää, että entä jos en pysty ja kaikki meneekin penkin alle. Vaikka pidän itseäni melko yritteliäänä, rohkeana ja aikaansaavana tarpeen tullen, tunnistin itsessäni vuosia sitten vahvan pahimman pelon. Pahimman pelko kuvaa tunnetta parhaiten, en osaa selittää sitä muuten. En tunnista, että olisin koskaan jättänyt sen takia asioita tekemättä mutta varmasti kokonaisvaltaisesti tämä on vaikuttanut mielialaani ja jollain tapaa siihen mitä olen saanut aikaan.

Pystyn mihin haluan vai pystynkö?

Aihe tuli mieleeni kun luin Johannan postauksen: SÄ PYSTYT IHAN MIHIN VAAN JA NIIN MUUTEN MÄKIN! Johanna kirjoitti aiheesta hyvin ja tsemppaavasti. Ajattelen itsekin niin, että moneen asiaan pystyy kun vaan sanoo tavoitteet ääneen, tekee päätöksen ja lähtee sitä kohti. Johanna kirjoitteli artikkelissaan myös, ettei koskaan mieti epäonnistumista, eikä ikinä käytä sekuntiakaan aikaa siihen. Tässä tulee se ero. Itse mietin ja olen miettinyt paljon epäonnistumista. Esimerkiksi opiskellessani tiesin alitajunnassa, että tulen valmistumaan ja minusta on siihen mutta toisaalta mielessäni kävi ajoittain ajatus siitä, että mitä jos jotain käy enkä valmistukaan määräajassa tai ollenkaan. Saatan joskus pelätä myös sanoa mielipiteitäni suoraan varsinkin läheisille ihmisille, koska jollain tapaa pelkään heidän reaktioitaan. Vaikka tiedän, että minulla on oikeus mielipiteisiin, huomaan vältteleväni konflikteja joskus oman hyvinvointini kustannuksella. Olen kehittynyt tässä paljon vuosien varrella, mutta silti siinä on vielä paljon kehitettävää.

Jos pelkoa ei olisi, olisiko saavuttanut enemmän?

Ilman pahimman pelkoa elämä olisi varmasti helpompaa, mutta olisinko saavuttanut enemmän ilman pelkoa epäonnistumisesta? En välttämättä usko, juurikin rohkeuteni takia. Tai sitten olisin saanut aikaan jotakin hyvin suurta. Olen pelosta huolimatta tehnyt rohkeasti asioita mitä olen halunnut ja mielestäni onnistunut niissä hyvin. Sinänsä ristiriitaista, että ihminen joka kärsii pahimman pelosta on kuitenkin melko rohkea. Kokonaisuutena olen kuitenkin onnistunut elämässäni tekemään asioita mitkä ovat tuntuneet oikealta, enkä ole antanut pahimman pelon ikinä rajoittaa tavoitteiden asettamista. Olen asettanut tavoitteet ja lähtenyt niitä kohti pelosta huolimatta. Pelko on ollut läsnä muttei ole onneksi saanut minusta liian varovaista. Elämän mittaisella matkalla aion työstää asiaa paremmaksi.  Ihailen ihmisiä jotka eivät käytä sekuntiakaan epäonnistumisen miettimiseen ja uskon, että voin muuttaa itseäni asiassa jonkin verran. Ikä tekee myös selvästi tehtävänsä ja lievittää tuntemuksia.

Onko teillä kokemusta pahimman pelosta, entä ajatteletteko epäonnistumista? Miten pahimman pelosta voisi päästä eroon?

LUE MYÖS:

LAJIT JOTKA MOTIVOIVAT MINUA NYT

 Musta sydän Apple SEURAA MINUA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’