Hae
Tyttö Sinä Olet Vahva

Korona ja yksinäisyys

Miten yksinäisyys vaikuttaa meihin? Pahentaako korona yksinäisyyttä vai tiedostammeko sen vain paremmin? Olen miettinyt paljon yksinäisyyttä ja sitä mihin kaikkeen se vaikuttaa meidän yhteiskunnassamme. Monien tutkimusten mukaan yksinäisyys on ”sosiaalista kipua” ja se ikäänkuin kutistaa aivoja, alentaa vastustuskykyä ja näkyy kehossa. Pahimmillaan tahaton yksinäisyys on vaarallisempaa ja lyhentää elämää enemmän kuin ylipaino tai vaikkapa tupakointi. Rajoitettu yhteiskunta toimii taudin ehkäisemisessä, mutta kieltämättä muutenkin väljässä maassa kuten Suomi, kahden metrin yhteiskunta tuntuu jollain tapaa etäännyttävältä.  Toivottavasti siitä ei tule uusi normaali, emmehän muutenkaan istu julkisissa vierekkäin. Olen kulkenut ennen koronaa paljon paikallisjunalla töihin ja on huvittavaa miten jokaisella matkustajalle oli  pääsääntöisesti varattu neljän loosi,  ihan muuten vain. Olen aina ajatellut toisessa kotimaassani Tansaniassa käydessäni, että juuri me täällä Suomessa  kaipaisimme sitä yhteisöllisyyttä, läheisyyttä ja jakamisen kulttuuria.

Koronan aikana moni meistä muuten hyvin sosiaalista ihmisistä viettää aikaa paljon yksin ja tämä väliaikainen eristys voi auttaa ymmärtämään niitä, jotka ovat jatkuvasti yksin. Aiheeseen on tartuttu ja muun muassa Helsinkimissio on julkaisut kampanjan nimeltä, Yksinäisyys ei ole kaikille poikkeustila.

”Yksinäiselle ihmiselle yksinäisyydestä on tullut jotain väistämätöntä, josta on vaikea irtautua. Nyt meneillään oleva poikkeustila saattaa syventää yksinäisyyteen liittyvää toivottomuutta entisestään ja avun hakeminen voi tuntua vaikealta, sanoo HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Rakkolainen

Hänen mukaansa sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen luo yksinäisyyttä myös heille, joille se aiemmin on ollut vierasta.

– Poikkeustilan luoma yksinäisyys on hetkellisesti meitä kaikkia yhdistävä ongelma. Osalla se kuitenkin päättyy, osalla ei. Pitkään jatkuneesta yksinäisyydestä kärsivien yksinäisyys jatkuu, mutta näin ei tarvitse olla. Yksinäisyystyö tarjoaa ammatillista apua ja työkirjatyöskentelyä yksinäisyyden lieventämiseen,Rakkolainen sanoo.”

Lähde: Helsinkimissio

Yksinäisyys

Suomessa on todella paljon yksinäisyyttä, jopa joka kymmenes kokee olevansa yksinäinen. Suomessa jo noin 1,2 miljoonaa ihmistä asuu yksin. Toki monet kokevat elämänsä aikana ajanjaksoja, jolloin kokevat olevansa yksinäisiä. Yksinäisyyttä on ollut aina, mutta nyt koronan takia tämä korostuu ja moni kokee olevansa täysin yksin. Useilta ihmisiltä saattaa nyt puuttua kokonaan ihmiskontaktit, koska moni  kuuluu riskiryhmään, on joutunut lomautetuiksi, tai tekee töitä etänä.  Monelle se ainoa päivittäinen ihmiskontakti on ollut kollegat töissä tai vanhukselle kylässä käyvä omainen. Nyt tätä kaikkea on rajattu. Tunnistan itse kuinka sosiaalinen ihminen lopulta olen ja normaalisti ennen koronaa olen tavannut ystäviä lähes päivittäin. Onnekseni omaan tälläkin hetkellä sosiaalisen työn, joten mökkihöperöitymistä ei ole päässyt pahemmin tapahtumaan. Kuitenkin olen ennen viikoittain käynyt parhaillaan useammassa pr-tapahtumassa, ulkona syömässä, kuntosalilla ja niin edelleen. Siihen verrattuna arki on erilaista. Tiedostan, että jos joutuisin pakosta olemaan täysin yksin kärsisi hyvinvointini rajusti. Nautin yksinäisyydestä kun se on vapaaehtoista, mutta pakotettuna se ei sovi kenellekään. Eristystä on kautta aikojen käytetty myös kidutuskeinona, eikä turhaan. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, kosketusta ja läheisyyttä, näin se vaan on.  Sosiaalisuus on perustarve, kuten jano tai nälkä. Yksinäinen ei kuulu mihinkään, on ulkopuolinen, näkymätön ja merkityksetön. Meillä jokaisella on inhimillinen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi.

YKSINÄISYYDEN VAIKUTUKSET

Miten yksinäisyys sitten meihin oikein vaikuttaa?  Yksinäisyys aktivoi aivoissa saman alueen kuin tuntisimme fyysistä kipua. Eli tunne on todella voimakas, eikä sitä tule vähätellä. Yksinäisyys vaikuttaa moniin myös lamaannuttavasti, ei jaksa enää huolehtia itsestä, syödä terveellisesti ja liikkua, ei ehkä huolehtia hygieniasta  tai harjata hiuksia. Hyvinvointia ylläpitävistä rutiineista ei jakseta pitää kiinni. Kun yksinäisyys on jatkuu pitkään ja on jo kroonistunut se voi sairastuttaa. Yksinäiset nukkuvat huonommin ja masentuvat helpommin, näyttöä on saatu jopa siitä, että yksinäisyys altistaa sydänsairauksille ja nostaa kuolleisuutta. Sairaudet taas eristävät entisestään.

Yksinäisyys syrjäyttää ihmisiä jo nuoresta alkaen. Lapsi jätetään leikkien ulkopuolelle tai nuori suljetaan kaveriringistä ulos kokonaan. Nämä tuntuvat nuoresta ja lapsesta todella pahalta, usein tähän ei ole edes mitään tiettyä syytä. Nyt vain on joku päättänyt niin, että tuo ei kuulu meidän porukkaan. Kaikkihan me haluamme kuulua johonkin porukkaan, kunhan meidän ei tarvitse olla yksin. Nuorena koettu yksinäisyys saa ihmisen helposti syrjäytymään myöhemmin. Yksinäinen jää helposti elämässä ulkopuolelle, eikä välttämättä hakeudu opiskelemaan tai pääse työelämään kiinni. Hän saattaa syrjäytyä ja usein päihteet sekä mielenterveysongelmat astuvat kuvioihin. Vaikka näin ei kävisi, koettu yksinäisyys vaikuttaa siis meihin koko elämämme ajan ja muokkaa käytöstämme. Pelko hylätyksi tulemisesta on asia mikä seuraa voimakkaana läpi elämän.

Sosiaalisuuden puuttuminen vaikuttaa hyvän olon välittäjäaineiden oksitosiinin ja serotoniinin tuotantoon. Läheisyyshormoni oksitosiinia erittyy, kun olemme merkityksellisessä yhteydessä toisiin ihmisiin. Kun läheinen, koskettaa ja halaa. Ilman kosketusta ja yhteyttä välittäjäainetasot laskevat ja se vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Pitempään jatkunut yksinäisyys on stressitila elimistölle.

MITÄ VOIMME TEHDÄ nyt?

Ollaan kärsivällisiä. Muistetaan ystäviämme puheluilla, videoilla ja viesteillä. Jos olemme itse niin hyvässä tilanteessa, ettemme kärsi yksinäisyydestä muistetaan niitä jotka mahdollisesti kärsivät. Toivon, että tämä korona herättelee ihmisiä tiedostamaan sen, että yksinäisyys on Suomessa todella iso ongelma ja pyrkisimme omalta osaltamme helpottamaan yksinäisyyttä, nyt ja koronan jälkeen. Yhdessä olemme enemmän. Muistetaan, että elämme nyt poikkeusaikoja. Parempaa on tulossa.

Lue myös:

Ihmissuhteissa kannattaa luottaa intuitioon

Tuletko nähdyksi ja kuulluksi? 

 

 Musta sydän Apple TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA Musta sydän Apple

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’BLOGIT.FI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *