Ajattelin raottaa uusille lukijoille hiukan menneisyyttäni ja jakaa tänne oikein täyslaidallisen fitnesskuvia vuosien takaa. Viime viikonloppuna vietettiin fitnessmaailman suurinta tapahtumaa Suomessa, nimittäin Nordic Fitness Expoa. Olin paikalla tuttuun tapaan kampaajan, meikkaajan ja huoltajan roolissa. Hienoa, että tapahtuma saatiin kuin saatiinkin järjestettyä koronarajoituksista huolimatta ja ennenkaikkea vastuullisesti ja turvallisesti. Itse pääsin seuraamaan kisoja jonkin verran takahuoneen puolelta kaiken muun toiminnan ohessa. Ajattelin muistella hiukan menneitä ja palata muistossa taaksepäin ajoille jolloin myös itse kisasin. Fitneksellä on ollut elämässäni merkittävä rooli varsinkin noina kisavuosina. Noihin aikoihin elin ja hengitin fitnestä useamman vuoden. Mieleen on jäänyt ikimuistoisia kokemuksia, kohtaamisia ja hetkiä itsensä ylittämisestä. Matkaan mahtui myös karvaita pettymyksiä, verta, hikeä ja kyyneleitä, kuten kilpaurheiluun usein kuuluukin. Ilman noita kokemuksia en olisi se kuka olen nyt.

Fitnesskuvia – Kisafysiikka ei ole koskaan täydellinen

Silti omaan suoritukseen voi olla terveellä tavalla tyytyväinen. Tämä lähinnä muistutuksena niille kisaajille, jotka tänä vuonna harmittelevat vajaata kuntoaan, jonkun osa-alueen heikkoutta tai haparoivaa lavaesiintymistään. Lavalle pääsee varmasti alle 1% väestöstä ja jokainen joka on tuon matkan kulkenut on varmasti tehnyt parhaansa. Minullakin on ollut milloin vajaata kuntoa, milloin selkäposeeraus ei ole auennut, millloin väri on ollut huonosti ja tietysti ikuisesti lihasta olisi voinut olla enemmän. Kuitenkin vuosia myöhemmin osaan arvostaa tekemääni matkaa ja sitä minkä paketin sain milloinkin lavalle tuotua. Aina olisi jotain parannettavaa, mutta se että olet tehnyt parhaasi riittää. Kisoja tulee ja seuraavalla kerralla voit onnistua paremmin jos vain näet sen tavoittelemisen arvoiseksi. Mielestäni kisaamisessa ei ollut tärkeintä itse kisapäivän suoritus vaan se itse matka, jonka henkisesti pääsi kulkemaan sekä kisoihin valmistauduttessa, että sen jälkeen kisoista palauduttaessa. Nuo matkat ovat opettaneet opettaneet paljon.

Seis vastakkainasettelulle

Välillä fitness ja varsinkin kilpafitness on nostettu jalustalle voimakkainkin sanakääntein. Olen itsekin puhunut lajin sekä hyvistä, että huonoista puolista sen kummemmin tässä niihin kantaa ottamatta. Olen huomannut, että varsinkin iän myötä olen tullut allergiseksi monenlaiselle vastakkainasettelulle. Asioilla on puolensa ja jokainen myös kokee asiat eri tavalla. Kliseisesti sanottuma, ei ole olemassa vain mustaa ja valkoista, vaan myös lukuisasti eri harmaan sävyjä. Hyvä kirjoitus liittyen aiheeseen tästä.

Kaikista yllä olevista kuvista kiitokset kuuluu: Pakkotoiston Mike Sirénille

Liikaa fitnesskuvia – seuraajat lähtevät

Fitness herättää paljon tunteita. Ärsytystä, vihaa, inhoa. Mutta myös ihmetystä, kummastusta,  ihailua ja kateutta. Postasin jonkin aikaa sitten instagramiin muiston kymmenen vuoden takaa ensimmäisistä kisoistani. Huomasin, että samalla hetkellä instagramistani katosi merkittävä määrä seuraajia. Mistä tämä johtuu? Todennäköisesti jostakin edellä mainitusta tunteesta tai siitä, etteivät nykyiset seuraajani halua nähdä feedissään fitnesskuvia. Miksi sitten julkaisen tämän postauksen? Siksi, että tämä on blogini ja koska minä voin. Blogini käsittelee minun ajatuksiani ja minun elämääni oivalluksineen. Koska minä olen ylpeä tästä elämän matkasta kaikkine käänteineen ja koska minä voin.

Tehdään jokainen elämästä oman näköinen ja elämänmakuinen matka. Nautitaan, tunnetaan ja eletään. Välillä maksetaan elämän oppirahoja velaksi asti, mutta muistetaan että niitä maksetaan meille myös aikanaan takaisin korkoineen. Välillä käydään äärirajoilla, välillä taas pyöritään pehmeän pumpulisella mukavuusalueella ilman sen suurempaa suuntaa tai tavoitetta. Välillä surraan ja välillä tunnetaan suurta iloa. Välillä on vaan niin tasaisen harmaata, että se muuttuu tylsyydeksi. Luovuus tarvitsee syntyäkseen tylsyyttä ja hitaus tuo mukanaan syvyyttä. Kohta tulee kuitenkin jotain muuta,  eikä me tiedetä tasan tarkkaan mitä se on.  Siksi tämä onkin niin ainutlaatuinen matka. Nautitaan tästä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Rakkaudella:

Minna

TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’/ BLOGIT.FI

Kuva / Yasmina Godden

Nyt kun syksy saa ja illat muuttuvat hämärämmiksi tuli mieleeni listata Helsingin ravintolat Top-10. Vaikka olen varsinkin aiemmin pitänyt ruoanlaitosta ja kotona syömisestä on ravintolassa syöminen aina jotenkin eritystä, siihen liittyy sellainen pieni luksus ja lisäksi on tiettyjä ruokia joiden valmistaminen (pienessä) kotikeittiössäni veisi sen verran aikaa ja tilaa, ettei siihen ole aina mahdollisuutta. Siksi syön ulkona myös arkena.

Töölö on hyvin edustettuna helsingin ravintolat Top-10:ssä

Kuten te lukijani tiedätte, olen asunut Töölössä koko sen ajan jonka olen täällä Helsingissä viettänyt. Töölössä yhdistyvät todellinen, perinteinen kaupunkiympäristö ja läheinen luonto minua miellyttävällä tavalla ja sen, että tykkään Töölöstä huomaa tästä ravintolalistauksesta: suuri osa suosikeistani on ihan parin korttelin etäisyydellä kotoani.

Olen myös nimennyt suosikkiannokseni jokaisesta ravintolasta, kokeile niitä seuraavan kerran vieraillessasi, vannon ettet pety! Muuten, sen haluan sanoa, että ravintolat eivät tässä listalla ole paremmuusjärjestyksessä – ne ovat kaikki todella kivoja paikkoja, varmasti käyntisi arvoisia. Ravintolat ovat sellaisia joita käytän, ei vain niitä kaikista hienoimpia fine dining -paikkoja. Kaikissa luettelemissani paikoissa kohtaa, hinta ja laatu.

1. Töölön Sävel

Töölön Sävel on viihtyisä finbistro Runeberginkadulla. Sisustus vie ajatukset menneille vuosikymmenille, aikaan jolloin Ansa Ikonen ja Tauno Palo olivat suuriä tähtiä ja Tapio Rautavaaran musiikki soi radiossa. Töölön Sävelen listalla on sekä klassikkoja kuten wieninleike ja kunnon hampurilainen, mutta minun suosikkini on kalakeitto, se on erittäin maukas ja onnistunut annos. Töölön Sävel viikonloppubrunssit ovat myös todella suosittuja, pöytävaraus kannattaa aina.

2. Mamma Rosa

Mamma Rosa sijaitsee Töölöntorin laidalla ja on tunnettu töölöläisten olohuoneena. Asiakaskunta on yhtä monimuotoista kuin Töölökin: yritysjohtajista taiteilijoihin, opiskelijoista urheiluporukoihin. Mamma Rosan vuosikymmenestä toiseen kestävä suosio selittyy palvelun välittömyydellä ja erinomaisella ruualla. Mamma Rosan pizzat ovat kuuluisia, kuten myös minun suosikkiannokseni, yrtti-valkosipulikuorrutet etanat ja mozzarellalla gratinoitua broileria ja chilipastaa. Mamma Rosaankin kannattaa varata pöytä, ainakin vilkkaimpina hetkinä, iltaisin ja viikonloppuisin.

3. Elite

Elite on perinteinen taiteilijaravintola Eteläisellä Hesperiankadulla. Vierailu Elitessa on kuin aikamatka paikkaan jossa ei ole koko ajan kiire, ihmiset ovat hyvällä tuulella ja ruoka on aina maittavaa. Henkilökunta on välitöntä ja ystävällistä, mutta ehdottoman ammattitaitoista. Ruokalistalta kannattaa mainita viikottain vaihtuva korttelimenu, kohtuuhintainen kolmen ruokalajin ajankohtainen kokonaisuus joka usein yllättää erinomaisella hinta-laatusuhteellaan. Minun vakiosuosikkini Elitessä on Tauno Palon kermainen sipulipihvi joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on ajaton makunautinto. Pöytävaraus suositeltava.

4. Farang

Farang taisi olla Tomi Björckin ja kumppaneiden ensimmäinen isompi ravintola Helsingissä. Farangin menu yhdistää Aasian eri makuja kiehtovalla tavalla. Mausteisuus ja voimakkuus, makeus ja imelyys, rapeus ja pehmeys – vastakohtien taidokas yhdistely luo makunautintoja joista näillä leveysasteilla ei useinkaan saa nauttia. Minun suosikkini Farangissa on jokin piiiiitkistä maistelumenuista jotka koostuvat lukuisista pienistä herkkuannoksista; sellaisen kanssa viettää iltansa mielellään hyvässä seurassa. Varma valinta on Farang classic tasting. Menut suositellaan jaettavaksi pöytäseurueen kanssa ja siksi olenkin valinnut Farangin ravintolaksi useampana syntymäpäivänäni. Myös valmistumistani viimeisimpään ammattiini juhlittiin Farangissa. Tänne kannattaa varata pöytä hyvissä ajoin.

5. Löyly

Löyly sijaitsee paikassa, Hernesaaren rannassa, jossa Helsinkiin muuttaessani ei ollut muuta kuin talvinen lumenkaatopaikka. Visionääriset monitoimihenkilöt Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia toteuttivat siihen rantaan arkkitehtuurisesti aivan upean sauna-ravintola-rakennuksen joka toimii kaikkina neljänä vuodenaikana erinomaisesti, mutta etenkin kesällä Löylyn suurilta terasseilta aukeneva merinäköala on todella vaikuttava. Löylyyn kannattaa poiketa myös lasilliselle vielä lämpinä syysiltoina. Tunnelma merenrannalla hyvän musiikin soidessa on hyvin kansainvälinen ja tyyylikäs. Löylyn kalakeitto on aina varma valinta, se on nimetty Löylyn toisen perustajan mukaan jonka rakkaus kalastamiseen tuntuu selkeästi keiton maussa.

6. Friends and brgrs

Viime vuosien gourmet-hampurilaisbuumin suosikki on Friends and brgrs ja nimenomaan heidän MIkonkadulla, Aikatalossa sijaitseva ravintolansa jonka ikkunapöydistä aukeavat loistavat näkymät Helsingin keskustan vilinään. Friends and brdgrsin hampurilaiset valmistetaan aina tilauksesta tuoreista ja korkealaatuisista raaka-aineista (mm. sämpylät leivotaan itse ravintoloissa). Minun suosikkini on Aioli Brgr jossa on niin ihana valkosipulimajoneesi lisää makua tuomassa.

7. Lukla

Hernesaaren ja Keskustan kautta takaisin Töölöön ja nepalilaiselle makumatkalle Luklaan. Lukla on konstailematon nepalilainen ravintola jonka ruoka on aina hyvää. Ruokalistan tulisuusasteikkoon voi luottaa ja ruoissa huomaa, että kaikki tehdään huolella omassa keittiössä. Minun suosikkini on Chili Chicken jonka lempeä tulisuus miellyttää makuhermojani.

8. Coma

Kesäinen vierailu Museokadulla sijaitsevassa Comassa ja sen sisäpihalla sijaitsevalla terassilla siirtää ruokailijan välittömästi pari tuhatta kilometriä etelään, jonnekin Välimeren rannikkokaupunkiin. Coman keskellä ravintolaa sijaitsevassa avokeittiöstä taiotaan sellaisia makuja, että niitä ei oikein voi kuvailla niiden ansaitsemalla tavalla. Suosittelen listalta risottoja, ne eivät petä koskaan. Coma on sen verran pieni, että pöytävaraus kannattaa tehdä aina.

9. Kuu Kuu

Toinen Museokadulla sijaitseva suosikkini, Kuu Kuu, on aito korttelibistro jossa yhdistyvät rento ilmapiiri, mukava baari ja lyhyehkö mutta monipuolinen ruokalista, jonka ytimen muodostavat perinteiset suomalaisten suosikit modernilla twistillä luomuraaka-aineita hyödyntäen. Lihapullat muusilla ovat valinta jota minun on helppo suositella.

10. Pupu

Pupu on Helsingin ravintolat Top-10 -listani tuorein tulokas. Pupu on paikka josta saa mielestäni kaupungin parhaat salaatit. Raaka-aineet ovat korkealaatuisia ja tuoreita, reseptiikka kohdallaan ja annokset ovat paitsi maukkaita ja kauniita niin myös erittäin terveellisiä. Pupun salaateista minun suosikkini on klassikko, Caesar Chicken jonka maukas kana takaa myös riittävän proteiinin saannin aktiiviseen elämääni. Pupuja on kantakaupungin alueella useita.

Ruokakuvat aina esitellyn ravintolan alla otettu itse. Kuva ei vastaa aina suosikkiannosta.

Tässä oli lista suosikeistani Helsingin ravintolat Top-10 joukossa. Tätä juttua kirjoittaessani huomasin, että tykkään käydä ja syödä ravintoloissa joilla on selkeä oma tyylinsä ja joiden ei tarvitse kikkailla vaan he luottavat omaan tekemiseensä ja siihen, että korkealaatuinen ruoka, mukava palvelu ja kohtuulliset hinnat ovat yhdistelmä joka toimii. Mistä sinä tykkäät ravintolassa?

TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA 

INSTAGRAM / FACEBOOK / BLOGLOVIN’/ BLOGIT.FI