”Valvontakapitalismin vaarat” on Netflix-dokumentti jonka katsoin vapailla. Olen joulun ja uuden vuoden pyhien aikana pitänyt luovaa taukoa sosiaalisen median maailmasta ja keskittynyt energian keräilyyn ja akkujen lataamiseen. Tämän viikon tapahtumat Yhdysvaltain pääkaupungissa toivat mieleeni ennen joulua katsomani Netflix-dokumentin ”The Social Dilemma – Valvontakapitalismin vaarat”. Jos et kyseistä dokumenttielokuvaa ole vielä nähnyt niin suosittelen että kipaiset sen katsomaan – sen verran kovan luokan dokkarista on kyse.

jos jokin on sinulle ilmaista niin silloin sinä olet tuote

Ennen elektroniikkaan ja viihteeseen liittyvät asiat olivat usein aika kalliita. Niitä varten säästettiin ja niistä nauttiminen oli juhlallinen hetki. Muistan vielä hyvin mitä leffojen vuokraus tai CD-levyt maksoivat. Mutta sitten tuli Internet ja Yhdysvalloista alkanut trendi jossa palvelut tarjotaan meille loppukäyttäjille ilmaiseksi ja palveluja kehittävät yritykset saavat tuottonsa mainostajilta jotka haluavat tavoittaa potentiaalisia asiakkaita noissa palveluissa. Aluksi kyseessä oli yksinkertainen mainonta jossa banneri-mainonnalla esiteltiin tuotteita ja pyrittiin saamaan meidät käyttäjät klikkaamaan ja tilaamaan tavaraa. Ihan niinkuin klassisissa medioissakin, lehdissä. Ja jos homma olisi pysynyt tällaisena niin kaikki olisi varmaan kunnossa, mutta…

teknologiakehitys mahdollistaa aivopesun

Netflix-dokumentti Valvontakapitalismin vaarat on tyylikäs, se ei sorru liioitteluun vaan käsittelee nykyisten suurten digitoimijoiden toimintamalleja asiallisesti. Äänessä ovat suurimman osan ajasta ihmiset jotka ovat olleet mukana kehittämässä palveluja joita mekin kaikki käytämme: Google, Facebook, Instagram, Twitter ja mitä näitä nyt onkaan. Jo monen vuoden ajan ovat tästä teemasta kiinnostuneet ihmiset olleet sitä mieltä, että on hassunkurista että maailman parhaista yliopistoista valmistuvat fiksuimmat ihmiset tekevät työkseen digitaaliseen mediaan liittyviä algoritmejä sen sijaan, että ratkoisivat esimerkiksi nälänhätään tai syöpään liittyviä ongelmia.

Dokumentti avaa tämänhetkistä tilannetta ja näyttää toteen sen, että tilanne ei ole enää millään tavalla hassunkurinen vaan kaikkea muuta. Joka päivä käyttämämme palvelut keräävät meistä niin paljon tietoa ja osaavat yhdistellä eri lähteistä tulevaa dataa siten, että sille syntyy hyvinkin kattava kuva yksittäisen ihminen paitsi tekemisestä ja mielenkiinnon kohteista niin myös ajatuksista ja mielipiteistä. Ja tuo kuva mahdollistaa sen, että niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa kovin tehokkaasti ja nopeastikin ja mikä pelottavinta, ilman että me itse mitään huomaamme.

Kuvat / Yasmina Godden

skandaaleista ovat selvinneet mutta onko hyökkäys capitolille lopun alku?

VIime vuosina olemme tottuneet kuulemaan erilaisista digimaailmassa tapahtuvista skandaaleista. Wikileaks ja Julian Assange. Cambridge Analytica. Vastaamo. Olemme tottuneet kuulemaan kuinka jotkut asiantuntijat sanovat, että kaikki on todella vaarallista ja kuinka toiset asiantuntijat taas toppuuttelevat uhkakuvia. Yhtä kaikki, tähän asti olemme hyväksyneet sen, että platform-jätit keräävät meistä tietoa ja vastineeksi saamme käyttää ihania digipalveluja ilmaiseksi missä vaan. Insta, WhatsApp, mikään ei maksa mitään.

Tällä viikolla Washingtonissa tuhannet ihmiset jotka edustavat erinäköisiä, lähinnä sosiaalisessa mediassa syntyneitä liikkeitä, tunkeutui erääseen länsimaisen demokratian tunnusmerkeistä, Yhdysvaltain Kongressiin. On jännä nähdä aiheuttaako tämä ennennäkemätön tapahtumien sarja uudenlaisia rajoituksia tai jopa yhtiöiden purkamisia. Meille käyttäjille kysymys kuuluu: maksaisitko sinä näistä palveluista vai et? Eli oletko tyytyväinen elämääsi tuotteena vai osaatko kaivata vapautta ja oletko valmis siitä maksamaan.

Somen kääntöpuolista lisää myöhemmin…

Lue myös:

Mikä somessa ahdistaa? 

 TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA 

INSTAGRAM

 FACEBOOK

BLOGLOVIN’

BLOGIT.FI

Vuosi 2020 on takanapäin ja haluan toivottaa teille hyvää vuoden ensimmäistä päivää rakkaat lukijat. Vuosi 2020 piti sisällään paljon synkkyyttä ja epätietoisuutta. Korona on omalla tavallaan vaikuttanut meidän kaikkien arkeen rajoittavasti. Pahimmillaan vienyt terveyden ja elinkeinon. Synkkyyden keskellä on kuitenkin hyvä uskoa ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Vuosi 2020 piti kuitenkin sisällään myös mukavia ja ikimuistoisia asioita. Niitä ja koko edellistä vuotta kertaan tässä postauksessa.

Vuosi alkoi Afrikan huipulta – vuosi 2020

Tammikuussa toteutin yhden suuren haaveeni ja kiipesin Kilimanjarolle, Afrikan korkeimmalle huipulle. Päätin lähteä vuorelle ilman sen kummempia valmisteluja melko lyhyellä varoitusajalla. Jokin vain sanoi, että nyt on mentävä. Reissusta tuli yksi ikimuistoisimmista koskaan tekemistäni matkoista ja vietinkin Tansaniassa melkein kokonaisen kuukauden. Kilimanjarosta voit lukea täältä. Tuolloin koronasta ei ollut vielä tietoakaan, kun kotimatka lähestyi tammikuun lopussa alettiin asiasta uutisoida. Kuitenkaan esimerkiksi lentokentillä ei ollut mitään erityisiä turvatoimia. Siitä kaikki sitten alkoi. Kiitin onneani, että olin valinnut reissu kuukaudekseni juuri tammikuun, muuten sekin olisi peruttu.

Ennätysaika treenaamatta

Salitreeni on ollut minulle henkireikä, hyvinvoinnin tuoja, pään selvittäjä, kehon voimaannuttaja ja paljon muuta. Kuitenkin päätin, että kevään rajoitusten tullessa en mene salille. Aloitin työmatkapyöräilyn ja huomasin juuri pyöräilleeni työmatkoja vuoden aikana yli 3000 km. Tämä on ollut ihan virkistävää ja aerobinen kunto on varmasti noussut kohisten mutta kyllä minä kaipaan tavoitteellista salitreeniä osaksi elämääni. Kesällä rajoitukset höllentyivät ja salillekin taas pääsi, kuitenkin tämän vuoden treenit ovat jääneet tositoimien sijaan höntsäilyiksi. Ei se mitään haittaa, mutta kuten sanottu vuosi oli erilainen tämänkin asian suhteen.

vuosi 2020 – Kesällä lomailtiin Suomessa

Kesästä on jäänyt mieleen Hanko, Porvoo ja Staycation #juho34. Mukavia vapaita viikonloppuja tuli vietettyä. Oikeastaan ei mitään valittamista. Kesää varjosti rakkaan kissani Puntuksen sairastuminen. Tämä aiheutti suurta huolta ja välillä näytti ettei Puntus enää jaksa. Kuitenkin kuin ihmeen kaupalla Puntus virkosi entiksekseen ja 13-vuotias kissa on nyt kuin nuori kolli konsanaan. Tansanian sukulaisten oli tarkoitus tulla Suomeen, mutta sekin peruuntui. Mirkka teki minusta myös vaikuttavan jutun, joka on ikäänkuin elämänkerta. Sen voit lukea täältä. Olin tästä todella otettu.

Työrintamalla – vuosi 2020

On ollut tasaista. Olen siinä mielessä onnellinen, että työhöni sairaanhoitajana eikä sisällöntuottajana korona ole vaikuttanut juuri ollenkaan. Kuitenkin kaikenlaisia urapohdintoja on ollut. Hain opiskelemaan Jyväskylään liikuntalääketieteen maisteriohjelmaan, mutta tällä kertaa en päässyt. Olen miettinyt erilaisia opiskeluvaihtoehtoja ja nyt myöhemmin myös sitä, että onko opiskelu tässä kohtaa tarpeellista. Olen opiskellut jonkin verran ja enemmänkin olen tekijätyyppi. Ideoita on mielessä paljon, katsotaan mihin elämä tässä asiassa kuljettaa.

Väsynyt loppuvuosi

Olen ollut loppuvuoden väsynyt. Jotenkin syksy on tuntunut erityisen raskaalta ja pimeältä. Tuntuu myös, että olisin vanhentunut vuodessa ennätyksellisen paljon. Tuntuu helpottavalle, että nyt uusi vuosi alkaa alusta. Olen usein virkistynyt ja saanut uutta voimaa jo tammikuussa koska tiedän, että kevät ja valo tulee. Vaikka vuosi on ollut sellainen tasainen, hiukan tylsä ja jopa masentava on se antanut aikaa ajatella. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla terveenä ja jaksan katsoa eteenpäin luottavaisena. Kun katson ylöspäin myös uskon.

”Katso taaksepäin, kiitä. Katso eteenpäin, luota. Katso ylöspäin, usko.”

Lausui Urho Kekkonen vuonna 1959. 

Terveyttä, rakkautta, rauhaa ja menestystä vuodelle 2021 kaikille lukijoilleni. Kiitos, että olette olleet matkassani mukana.

 TOIVOTTAVASTI TAPAAMME MYÖS SOMESSA 

INSTAGRAM

 FACEBOOK

BLOGLOVIN’

BLOGIT.FI