3D/4D -ultra näytti meille tulevan vauvan kasvot
0Kaupallinen yhteistyö: Perhe-Arte
Päätimme käydä 3D/4D -ultra tutkimuksessa vielä neljännen kerran tervehtimässä Muskelia (kutsumanimi) ennen syntymää. Suomessa kaikki raskaana olevat ovat oikeutettuja kahteen maksuttomaan ultratutkimukseen, joista toinen tehdään raskausviikoilla 11-13 ja toinen (rakenneultra) viikoilla 19-21. Itse kävin myös varhaisultrassa viikolla 7+4. Ja koska raskauden loppuaika tuntui pitkälle, oli luonnollista hakeutua katsomaan Muskelia vielä kerran, jäisihän käynnistä ikuinen muisto myös hänelle itselleen.
On uskomatonta miten nopeasti raskaus on mennytkään – 3D/4D -ultra tehtiin pari viikkoa sitten Perhe-Artessa viikolla 28+5 mikä onkin viimeisiä aikoja tehdä kyseinen ultra, nimittäin sen jälkeen vauvalla on sen verran ahtaat oltavat, että näkyvyys saattaa olla huono. Tällä hetkellä eletään jo raskausviikkoa 31+0 ja raskautta on jäljellä laskettuun aikaan 29.5 kokonaista 63 päivää.
3D/4D -ultra – Miten käyntimme eteni?
Perhe-Arten Helsingin toimipiste sijaitsee Malmilla ja normaalin toimistotalon sisällä meitä tervehti todella kodikas, rauhallinen ja joka tavalla miellyttävä ilmapiiri ja ympäristö. Saapumisen yhteydessä täytimme potilastietokaavakkeen ja hetken odottelun jälkeen meidät kutsututtiin itse toimenpidehuoneeseen. Heti sisään astuessa huomasi, että tätä konseptia on kehitetty vierailija keskipisteessä. Lämpimät, neutraalit sävyt, kodikkaat huonekalut ja mukavalla tavalla toteutettu valaistus antavat mahdollisuuden keskittyä omiin tuntemuksiin ja ajatuksiin – vaikka kyse on korkealaatuisesta lääketieteellisestä toimenpiteestä niin tunnemaailma on elämyksellinen. Vastaanotolla oli rauhallinen ja täysin kiireetön tunnelma mitä arvostin kovasti.
Meidän ja Muskelin kohtaamisen toteuttamisesta vastasi Anna-kätilö. Hän oli ihana yhdistelmä rutinoitutta ammattilaista ja lempeää ja miellyttävää vanhempien valmentajaa. Hänen tapansa kertoa meille mitä tapahtuu ja kuinka Muskelia ’metsästettiin’ ultraäänellä tekivät käynnistämme ikimuistoisen. Muskeli oli alkuun hiukan ujo ja piti kasvojaan piilossa istukan takana, mutta reippaiden jumppaliikkeiden jälkeen hän vaihtoi asentoa ja suostui tulemaan kuvattavaksi. Anna opetti meille muun muassa Rebozo-liinalla tehtäviä harjoitteita, mitkä hetkellisesesti veivät vatsan painon kokonaan pois ja tuntuivat todella rentouttavilta.
3D/4D -ultran muodostama kuva on todella yllättävän selkeä – ainakin osaavan käyttäjän toteuttamana. Todella rentouttavaa ja mukavaa kölliä siinä hoitopöydällä ja seurata suurelta värinäytöltä mitä kätilö löytää – oli kuin olisi ollut löytöretkellä tai tutkimusmatkalla omassa raskaudessaan taitavan oppaan seurassa. Pääasia oli tietenkin se, että Muskelilla oli kaikki edelleen hyvin mutta mielenkiinnolla odotimme myös Muskelin piirteiden näkemistä. Miltä tuntui nähdä Muskelin kasvot?
Muskelin kasvojen näkeminen oli uskomattoman ihana kokemus! Hänen profiilinsa, nenän kaari, huulet – näin jo nyt, että hänen ulkonäössään on paljon samaa kuin minussa ja suvussani. On selvää, että moni asia tulee muuttumaan, mutta ensimmäinen kontakti on nyt luotu ja meille on syntynyt erilainen side Muskeliin kuin aiemmissa ultrissa joissa on keskitytty lähinnä terveydellisten seikkojen kunnossa olon varmistamiseen. Kaiken lisäksi käynnistä saa vielä mukaan muistitikun kuvia ja videoita ja lisäksi perinteiset ultrakuvat.
Kuinka raskauteni on muuten sujunut?
Olen äärimmäisen kiitollinen siitä kuinka hyvin raskauteni on kokonaisuutena sujunut. Toki olo on ollut raskas, lähinnä fyysisesti ja alkuraskaus meni melko väsyneissä tunnelmissa, mutta yleisesti kaikki on mennyt tosi hyvin. Syksyn oikeastaan vain huilasin sohvalla ja kävin töissä. Kärsin kuvottavasta olosta, mutta en onnekseni joutunut kuitenkaan oksentamaan kertaakaan. Pystyin syömään hyvin, vaikka ruokamakuni muuttui hetkellisesti hiukan erikoiseksi. Muistan eräänkin päivän kun en voinut kuvitellakaan syöväni päivälliseksi muuta kuin makkaraperunoita, joita olen syönyt viimeksi varmaan parikymppisenä sekä toisen päivän jolloin oli aivan pakko tilata mäkkäristä euron juustoja. Myös teiniajoilta tuttu Saarioisten roiskeläppäpitsa on jäänyt mieleen ja säilykeananakset mitä meni purkkitolkulla päivittäin. Kun taas esimerkiksi puuro marjoineen tai munakas kasviksilla, mitä siis normaalisti syön aamuisin, tuntuivat kauhistuttavilta. Sitten tulikin tasannevaihe ja olo oli melkein normaali, en sanoisi että erityisen virkeä ja puuhakas, mutta normaali. Ruokamakukin normalisoitui ja aloin voimaan paremmin.
Ja nyt viimeisellä kolmanneksella kehon raskauden on alkanut oikein tosissaan tuntea. Siinä vaiheessa, kun painoa oli tullut sen + kymmenisen kiloa lisää alkoi vanha jalkavamma kiukutella ja kävelylenkit auringossa ovat jääneet haaveeksi ja oikeastaan kaikki muukin paljon askelia vaativa on ollut pannassa. Onneksi henkireikäni saliharrastus on voinut jatkua ja olenkin sitä mieltä, että hallittu kuntosaliharjoittelu onkin varmasti yksi parhaista raskausliikunnan muodoista. Sen lisäksi olen alkanut käymään satunnaisesti uimassa mikä on virkistänyt mukavasti ja olen saanut nauttia siitä kun painon tunne hetkellisesti katoaa. Näin tänä vuonna 40-vuotta täyttävänä tiedostan ikään liittyvät riskitekijät ja myös siksi kiitän kehoani siitä, että näinkin hyvin se on pärjännyt tähän saakka ja vahva luotto on siihen, että tästä kaikesta vielä palaudutaankin.
kannattiko käydä 3d/4d -ultrassa?
Suomen raskausaikainen terveydenhoito on maailman kärkiluokkaa. Kaikille raskaana oleville tarjottava seuranta ja siihen liittyvät palvelut ovat hyviä ja kattavia – huolta ei tarvitse kantaa sillä sinusta ja tulevasta lapsesta kyllä pidetään huolta. Vaikka palveluiden laadun ja yksilöllisten tarpeiden kartoittamiseen voisi kiinnittää mielestäni vielä enemmän huomioita ymmärrän hyvin sen ettei resursseja käytetä vanhempien vauvamatkailuun huvin vuoksi.
Ja ehkä juuri siksi tämä käynti tuntui niin mukavalta. Kun käynti ei ole varsinaisesti terveydellisiin seikkoihin liittyvä niin siihen ei liity stressiä – ainoastaan mukavaa ja rentoa, innostunuttakin, yhteistä tekemistä joka keskittyy tulevaan perheenjäseneemme Muskeliin. Suosittelen 3D/4D -ultra käyntiä, ei vain niiden ihanien kasvokuvien takia, vaan siksi, että se on ensimmäinen rento kohtaaminen tulevan lapsesi kanssa.
Perhe-Arte on yksityinen äitiysneuvola, joka on perustettu vuonna 2013 halusta toteuttaa kätilötyötä aidosti perheen asioihin paneutuen. Kuljemme perheiden rinnalla asiantuntevana osaajana ja kohtaamme jokaisen perheen lämmöllä ja sydämellä.
Omat raskauskuvani / Vestigevisions / Tuomas Hämäläinen
Perhe-Arten löydät täältä:
Nettisivut
Blogi
Hinnasto
Yhteystiedot
Yksityinen äitiysneuvola palvelee teitä Lahdessa Kauppakeskus Sykkeen toisessa kerroksessa, Helsingissä Malmilla sekä Tampereella Tammelassa.
katso myös:
Video 3D/4D -ultrasta
Tapahtumarikas viime vuosi 2021
TOIVOTTAVASTI TAPAAMME myös SOMESSA
BLOGLOVIN’
BLOGIT.FI
Tapahtumarikas viime vuosi 2021
Kun tänään pysähdyin pohtimaan elämääni niin havahduin huomaamaan kuinka tapahtumarikas oli 2021 ja kuinka odotinkaan tätä vuotta 2022. Edellisenä vuonna on todellakin tapahtunut paljon. Eikä vain paljon pientä, vaan paljon isoja, elämää määrittäviä tapahtumia. Päätin julkaista koosteen edellisestä vuodesta, vaikkakin hiukan myöhässä, mutta teen sen silti, koska se on minulle tärkeää.
Surullinen ja haikea vuoden alku
Rakas Puntus-kissani oli alkuvuodesta kovin kipeä. Vuoden 2020 kesällä hän oli kokenut ihmeparannuksen ja tultua takaisin kuoleman porteilta – mutta tammikuussa hänen voimansa alkoivat loppua ja kuun lopulla jätin raskain sydämin jäähyväiset Puntukselle, hän lähti paremmille metsästysmaille. Hiljalleen suru muuttui haikeudeksi ja sitten kaipuuksi. Puntus ei ollut lemmikki, hän oli perheenjäsen.
Päivien pidentyessä myös mieleni parani ja kevään tullen myös korona-rajoitukset hellittivät siten, että elämään muodostuivat helpot ja selkeät rutiinit. Työ ja työmatkapyöräily, aktiivinen harrastaminen, hyvän ruuan laitto ja elämästä nautiskelu. Kevään aikana kypsyi myös ajatus yhteen muuttamisesta miesystäväni kanssa.
Liikunnallinen loma ja muutto
Kesästä mieleeni ovat jääneet parhaiten uskomattoman ihana kesäinen lappi ja aktiiviloma pyöräilemässä Saariston Rengastien ympäri. Muuten kuuman kesän ainoana todella sateisena viikkona poljimme kolmattasataa kilometriä ihanissa maisemissa. Matka oli hieno, todellinen elämys. Yövyimme persoonallisissa paikoissa, söimme hyvää ruokaa, matkustimme lautoilla mutta enimmäkseen etenimme omaa lihasvoimaa hyödyntäen. Suosittelen tätä retkeä kaikille, on hyvä parisuhteen mittari!
Heinäkuun alussa muutimme sitten yhteiseen kotiimme. Persoonallinen, kivan kokoinen asunto vanhassa korttelissa jugendtalossa, kävelymatkan päässä niin Helsingin keskustasta kuin loistavista ulkoilumaastoista oli mahtava löytö. Kahden kodin muuttaminen yhteen sujui yllättävän helposti ja mitä enemmän aikaa kotonamme vietämme, sitä enemmän tuntuu juuri oikealta.
Jäähyväiset isälle
Kesän aikana kohtasin jo toisen suuren surun tämän vuoden aikana kun Tansaniassa asuva isäni sairastui, joutui sairaalaan ja lopulta hävisi taistelun koronavirusta vastaan. Matkustusrajoituksista johtuen en voinut olla läsnä, mutta tansanialaiset sisarukseni ja sukuni pitivät parasta huolta isästäni niin hänen sairautensa aikana kuin sen jälkeen. Hautajaiset olivat afrikkalaiseen tyyliin näyttävät mutta tyylikkäät. Jään kaipaamaan isääni ja niitä hetkiä jotka hänen kanssaan vietin, meillä oli hyvin toimiva yhteys joka on ikuisesti osa minua.
Syksy, uuden elämän vuodenaika
Äitiys on ollut minulle tärkeä unelma jo nuoruudesta lähtien. Ja jotenkin tähän vuoteen 2021, jolloin jätin hyvästit rakkaalle Puntukselle ja isälleni, sopii se, että minusta tulee äiti – unelmasta tulee totta! Syksyllä sain uutisen, että olen raskaana ja kaikki näyttää olevan niin minulla kuin ’Muskelilla’ hyvin. Siksi uskalsin julkistaa tiedon kaikille teille jouluaattona. Muskelin lisäksi meille on tulossa myös toinen uusi perheenjäsen – vielä nimeämätön abessinialais-pentu saapuu kotiimme helmikuun puolessa välissä. Syksyllä lomailimme myös ensimmäistä kertaa pariin vuoteen ulkomailla Arabiemiraateissa ja raskaus väsymyksen ollessa pahimmillaan latasi aurinko kuitenkin energiaa sen verran, että sillä pärjäsi loppuvuoden. Tulevaisuutta silmällä pitäen aloitin myös psykologian perusopinnot avoimessa yliopistossa.
vuosi enemmän kuin numeroita
Pyöräilin viime vuonna yli 2000 kilometriä, tuhat kilometriä vähemmän kuin sitä edellisenä vuonna. Harrastin vähemmän kuin vuosikausiin ja laiskottelin koko syksyn. Mutta minulle 2021 oli paljon enemmän kuin vuosiluku. Se oli vuosi jolloin elämä otti ja antoi. Jolloin läheiset, rakkaus ja elämä kantoi. Katson eteenpäin ja näen, että tämä vuosi 2022 on vielä enemmän. Uutta, ihmeellistä, ainutkertaista. Jotain jossa pitää ja saa olla läsnä. Kiitos, että olet ollut mukana matkallani – kuinka sinun viime vuotesi kulki? Mitä odotat eniten? Pelkäätkö jotain? Voinko auttaa?